Näkökulmia työelämään

Tämän Diabeetikko työelämässä -osion artikkelit perustuvat Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan vuonna 2014 yhteistyönä toteuttamaan ”Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä” -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Kela, Kyllikki ja Uolevi Lehikoisen säätiö sekä Diabetesliitto.

Hankkeen julkaisu on luettavissa: Itä-Suomen yliopiston julkaisupalvelussa.

Diabeetikko työelämässä -artikkelisarja



Ammatinvalinta

diabetes ammatinvalinta03
Diabetes on työelämässä este vain harvoin, mutta diabetes pitää ottaa huomioon niin ammatinvalinnassa kuin työelämässä toimiessakin.

Kun mietit ammatinvalintaa, on sinun hyvä ottaa huomioon, miten diabeteksen hallinta sopii yhteen työpäivän tehtävien kanssa.



Kannattaa miettiä, onko ammatissa mahdollista:

  • mitata verensokeria työpäivän aikana?
  • annostella insuliinia ja tarvittaessa syödä välipalaa?
  • saada tarvittaessa apua työtovereilta?

Diabeetikon ammatinvalinnalle on vain muutamia ehdottomia rajoituksia. Ne liittyvät pääosin matalan verensokerin seurauksiin tai diabeteksen hallintaan. Rajoituksissa on kyse turvallisuudesta.

Sopimattomia ammatteja ovat mm. ilmailuala (lentäjä) ja ammattiautoilu (muut kuin AB-ajokorttia vaativat tehtävät) sekä turvallisuusalat kuten palomies, poliisi ja vartija sekä yleensä sotilasammatit.

Diabeetikoille ei suositella vuorotyötä, yksintyöskentelyä tai korkealla työskentelyä.

Pääosin voit siis valita minkä tahansa työn ja ammatin, josta nautit ja jossa olet hyvä! Ja mitä paremman koulutuksen hankit, sitä paremmin yleensä voit myös hoitaa diabetestasi työpäivien aikana.

Kun mietit ammatinvalintaasi, voit kysyä vinkkejä ja lisätietoa oppilaitosten opinto-ohjaajilta, TE-keskuksista eli työvoimatoimistoista ammatinvalinnanohjaajilta tai vaikkapa ammatissa toimivalta tuttavalta. Netistä löytyy myös monipuolinen tietokanta eri ammattien tehtävänkuvauksista ja vaatimuksista osoitteesta www.ammattinetti.fi/ammatit.


Työnhaku

diabetes ammatinvalinta02Kun etsit työpaikkaa, ole aktiivinen: etsi itse tietoa työpaikasta ja työtehtävästä etukäteen. 

Mieti, miten voit sovittaa diabeteksesi hoidon työpaikan vaatimuksiin.

Kiinnitä erityisesti huomiota kysymyksiin:
  • Onko työ fyysisesti rasittavaa ?
  • Onko työpäivän aikana mahdollista pitää taukoja?
  • Onko työ vuorotyötä, onko yötyötä?
  • Liittyykö tehtävään korkealla työskentelyä tai työskentelyä yksin?

Työhaastattelu

Työhaastattelussa voit itse päättää, kerrotko haastattelijalle diabeteksestasi. Lainsäädännön mukaan sinun ei tarvitse kertoa diabeteksesta tai muista terveyteesi liittyvistä asioista työhaastattelussa, eikä haastattelija saa niistä kysyä. Jos itse haluat, voit toki kertoa sairaudestasi. Kerrotko vai etkö - päätös on sinun.

Jos salaat diabeteksen ja työtehtävässä ei diabeetikko saa toimia,, työnantajalla on mahdollisuus purkaa tehty työsopimus.

Tieto lisää turvallisuutta

Kun olet aloittanut uudessa työpaikassa tai jos olet sairastunut diabetekseen työssä ollessasi: Sinun kannattaa kertoa diabeteksestasi esimiehellesi ja lähityötovereillesi. Tietoisuus lisää omaa turvallisuuttasi työpaikalla, myös työtehtäviäsi voidaan tarvittaessa muokata.

Esimiehellä on työsuojeluvastuu. Hänellä on hyvä olla tieto sellaisista työntekijän ominaisuuksista tai sairauksista, jotka vaikuttavat työtehtävien turvalliseen suorittamiseen. 

Työterveyshuollonkin tulee saada tieto tyypin 1 diabeteksesta, sillä yksi sen tehtävä on tukea työkykyäsi. Diabetes voi vaikuttaa työkykyysi ja sen vuoksi työterveyshuolto tekee kanssasi henkilökohtaisen terveyssuunnitelman ja suunnittelee kanssasi työkykysi seurantaan liittyvät terveystarkastukset, jotka tehdään yleensä 1-3 vuoden välein. Diabeteksen hoito jatkuu yleensä samassa hoitopaikassa kuin ennenkin. Työterveyshuolto ei kerro työnantajalle sairaudestasi, sillä on sama vaitiolovelvoite kuin muullakin terveydenhuollolla.

Koko työuraasi ajatellen sinun kannattaa käyttää kykyjäsi ja tarmoasi koulutukseen. Siten saat parhaat mahdollisuudet sellaiseen itsellesi mielekkääseen työtehtävään, jossa pystyt myös hoitamaan diabetesta helposti.


Tyypin 1 diabeetikko työntekijänä ja työtoverina

diabetes ammatinvalinta01Diabeetikon on hyvä kertoa diabeteksestaan ainakin esimiehelleen ja lähimmille työtovereilleen.

Diabeteksen hoito ”siistissä sisätyössä” ei aseta työpaikalle mitään erityisvaatimuksia.

Diabeteksen hoito voi vaikeutua jos työpaikalla on:

  • Jatkuvasti tavanomaista kylmemmät tai kuumemmat olot.
  • Työ on likaista ja peseytymismahdollisuudet kesken työpäivän puutteelliset.
  • Sosiaalitilat ovat puutteelliset tai niihin on hankala päästä työpäivän aikana.
  • Työn fyysistä rasittavuutta on vaikea ennakoida.
  • Epäsäännöllinen vuorotyö.

Esimerkiksi vuorotyön soveltuvuus diabeetikolle on yksilöllistä. Yleensä diabeteksen hoito onnistuu parhaiten kun päivärytmi on jokseenkin säännöllinen.

Työpaikalla on hyvä tietää diabeteksesta perusasiat

Jos diabetes aiheuttaa äkillisen ”kohtauksen”(sokin, hypoglykemian) kyse on aina liian matalasta verensokerista. Siihen auttaa sokeripitoinen syötävä tai juotava. Tajuttomalle ei pidä antaa mitään ruokaa tai juomaa suuhun. Posken sisäpuolelle voi sivellä siirappia tai hunajaa. Tajuttomalle soitetaan aina ambulanssi.

Diabeetikon ensiapuohjeet kannattaa tulostaa ja laittaa sopivaan paikkaan näkyville, jotta työtoverit tietävät, mistä ohjeet löytyvät. Ohjeista voi olla hyötyä mys silloin, kun vaikkapa asiakas saa liian alhaisesta verensokerista aiheutuvan kohtauksen.

Diabeetikon ensiapuohjeet, myös tulostettava PDF

Työpaikalla kannattaa jutella avoimesti siitä, miten toimitaan jos diabeetikkotyötoveri tulee huonovointiseksi ja missä hän säilyttää hätäeväitään.


Työterveyshuolto tyypin 1 diabeetikon tukena

kauppawebParhaimmillaan työterveyshuolto on säännöllisesti ja tiiviisti diabeetikon hoidon ja työkyvyn tukena koko työuran ajan. Vaikka sairauden varsinainen hoito ja seuranta toteutuisivatkin muualla, ovat työkyvyn seuranta ja tukeminen työterveyshuollon perustehtäviä, yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa.

Työterveyshuolto on lakisääteinen

Jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu mm. yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa varmistaa, että työntekijän terveys ja työn vaatimukset ovat sopusoinnussa.

Diabetes voi vaikuttaa työkykyyn hetkellisesti ja vuosien kuluessa. Jotta työ soveltuisi diabeetikon ominaisuuksiin, on työtä ja työolosuhteita joskus muokattava.

Useimmilla tyypin I diabeetikoilla sairauden hoitovastuu on erikoissairaanhoidossa eli sairaalan diabetespoliklinikalla tai omassa terveyskeskuksessa. Työterveyshuollon roolina on tukea ja seurata työntekijän työkykyä.

Diabeetikon on hyvä kertoa sairaudestaan työterveyshuollolle itse, sillä työterveyshuolto ei saa tietoa työntekijän terveydentilasta, mikäli hoito ja tutkimukset tehdään muualla kuin työterveyshuollossa. Diabeetikon on myös erikseen pyydettävä, että hoitopaikan, sairaalan poliklinikan käyntikertomukset/tiedot lähetetään työterveyshuoltoon, jos tieto sinne halutaan. Näin myös vältetään päällekkäisten tutkimusten tekemistä.

Diabeetikon hakeutuessa työhön

On vain harvoja työtehtäviä, joissa tyypin I diabeetikko ei voi toimia. Lisäksi on tätä selvästi suurempi joukko tehtäviä, joissa diabetes ja siihen liittyvät riskit on otettava huomioon. Suurin osa ammateista kuitenkin sopii diabeetikolle.

Lainsäädännössä on määritelty altisteita ja työtehtäviä, jotka aiheuttavat tekijälleen erityistä sairastumisen vaaraa. Altistetyössä työnantaja on velvollinen lähettämään työntekijän terveystarkastukseen koeaikana, ennen työsuhteen vakinaistamista. Työhöntulotarkastus sisältää työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin tutkimukset ja mahdolliset laboratorio- ja röntgentutkimukset. Tutkimuksista laaditaan työhön soveltuvuuslausunto. Usein työntekijälle tehdään myös henkilökohtainen työhyvinvointisuunnitelma, jonka mukaisesti terveydentilaa ja työkykyä seurataan säännöllisesti työuran aikana.

Myös altisteettomassa työssä työterveyshuollon on seurattava ja tuettava työntekijöiden työkykyä ja terveydentilaa. Nämä terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia, mutta useinkin hyödyllisiä. Useimmiten tarkastuksen tekee työterveyshoitaja, joka tarvittaessa ohjaa työntekijän lääkärille.

Työntekijän sairastuessa työuransa aikana

Työterveyshuolto huolehtii osaltaan siitä, että työntekijä on terveydentilalleen sopivassa työssä. Työterveyshuollon on saatava tieto sairastumisesta, jotta mahdollisesti tarvittavat työn, työympäristön ja työolosuhteiden muokkaustoimet voidaan käynnistää ja sopia yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Muokkaustoimia tarvitaan harvoin ns. toimihenkilötehtävissä, mutta useinkin muissa tehtävissä.

Sopiminen tapahtuu yleensä työterveysneuvottelussa, johon osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyshuolto sekä tarvittaessa työsuojeluasiantuntija tai luottamusmies. Useimmilla työpaikoilla on käytössä ns. työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen malli, jossa työterveysneuvottelun kulku on myös kuvattu.

Vastaavasti yli 30 päivän sairauspoissaolojen yhteydessä tehdään työhön paluuta valmisteleva terveystarkastus, jossa selvitetään terveydentilan muutoksen vaikutusta työtehtäviin.  Tämän jälkeen järjestetään työterveysneuvottelu. Työhön paluu voi tapahtua työaikaa tai työtehtäviä muokaten tai osa-sairausloman ja työkokeilun avulla, joihin tarvitaan työterveyshuollon lausunto.

Työkyvyn arvioinnista

Jos esimiehelle syntyy epävarmuutta diabeetikon työkyvystä, esimiehen on syytä ensin keskustella työntekijän kanssa (ns. puheeksiotto). Jos kysymys vaikuttaa olevan terveyteen liittyvästä asiasta, esimies voi tehdä lähetteen työkyvyn arviointiin työterveyshuoltoon, mielellään kirjallisen lähetteen ja kysymyksenasettelun kera. Työterveyshuolto selvittää ja joko antaa selvityksensä perusteella lausunnon tutkimuksestaan tai työntekijän suostumuksella järjestää ns. työterveysneuvottelun (esimies, työntekijä, työterveyshuolto) työssä pärjäämisen tueksi ja/tai työolosuhteitten muokkaamiseksi.

Ammatillinen kuntoutus

Terveydentilan kohentamiseksi eivät aina riitä elämäntapamuutokset, sairauden hoidon tehostaminen,  lääkinnällisen kuntoutuksen toimet tai työpaikan sisäiset järjestelyt. Tällöin työkykyä voidaan tukea ammatillisen kuntoutuksen keinoin.

Ammatillinen kuntoutus voi olla työnkuvan muuttamista, työkokeilua, työhönvalmennusta tai oppisopimuskoulutusta. Myös uudelleenkoulutus terveydentilalle paremmin sopiviin työtehtäviin voi tulla kyseeseen, samoin aloittavan yritystoiminnan tuki. Osatyökyvyttömyyseläke mahdollistaa osa-aikatyön.

Ammatillisen kuntoutuksen perusedellytys on, että työntekijän työkyky heikkenee sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Ammatillisen kuntoutuksen kustantaa yleensä työnantajan eläkevakuutusyhtiö tai Kela.

Ammatillisen kuntoutusta haettaessa tarvitaan aina lääkärinlausuntoja. Ensisijainen lausunnonantaja on työterveyshuolto, jonka lausuntoa erikoissairaanhoito tarvittaessa täydentää.

Työterveyshuoltolaki

 

 


Sivua viimeksi päivitetty: 21.3.2017
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje