Minun elämäni - meidän diabeteksemme

Kokoamme tänne Diabetes-lehdessä alun perin julkaistuja juttuja elämästä diabeteksen kanssa. Täydennämme sivua muutaman kerran kuukaudessa, viimeksi päivitetyt tekstit ovat ylimpänä.

Juha Nurmela juoksee Nuorgamista Helsinkiin

Juha Nurmela
Juha Nurmela sairastui tyypin 1 diabetekseen 12-vuotiaana. Kesällä 2017 hän osallistuu Suomi 100 -juoksuun. Kuva: Annika Rauhala
Yli 100 puolimaratonia, neljää pitkää triathlonia, yli kymmenen puolikasta triathlonia ja viime helmikuussa 24 tunnin juoksu. Näiden suoritusten takana on 39-vuotias Juha Nurmela, jolla on tyypin 1 diabetes.

Juha päätti tehdä urheilusta elämäntavan vasta aikuisiässä kaverien kanssa tekemänsä vedon ja diabeteshoitajan antaman herätyksen myötä.

- Pitkän aikavälin verensokerini oli ok, mutta liikasyöminen, alkoholin reipas käyttö ja tupakointi saivat aikaan sen, että olin aika huonossa jamassa. Diabeteshoitaja sanoi suoraan, että en elä sillä tyylillä 50-vuotiaaksi.

Juha löi kaveriensa kanssa vetoa siitä, kuka pystyy juoksemaan maratonin. Ja on tänä päivänä sitä mieltä, että sokeritasapainon ylläpitäminen on helpompaa maratonilla kuin työpäivän aikana.

Lue toimittaja Minna Kinnarin juttu Diabetes-verkkolehdestä

Juha kirjoittaa verkkolehteen myös blogia, seuraa Juhan matkaa Suomi 100 -juoksuun tästä.





Kalastaja Pentti Linkola sairastui tyypin 1 diabetekseen 64-vuotiaana

Pentti Linkola
Pentti Linkola, kuva: Mauri Ratilainen
Pentti Linkola ei talvella 1996 tahtonut ehtiä lääkäriin, vaikka diabeteksen oireet olivat jo vahvat. Lopulta hän oli niin huonossa kunnossa, että lähti polkupyörällä ja bussilla Valkeakoskelle sairaalaan. Siellä verensokerimittari näytti 36,6 millimoolia litrassa.

"- Sairaalassa minua opastettiin insuliinin pistämisessä. Se on helppoa, kunhan vain muistaa pistää insuliinia säännöllisesti kolmesti päivässä. Valitettavasti toimitus tahtoo unohtua päiväsaikaan. Aamulla se kyllä tulee mieleen ja illalla nukkumaan mennessä."

Linkolan mielestä diabetes on rajoittanut hänen elämäänsä, kun ateriavälien kanssa täytyy olla tarkkana. Polkupyörän sarvessa roikkuva reikäleipä ja aina maastossa mukana olevat eväät varmistavat sen, että verensokeri ei pääse laskemaan liikaa.

Lue toimittaja Timo Elon juttu Diabetes-verkkolehdestä

Näyttelijä Kai Lehtisen perheessä on kolme diabeetikkonuorta

Lehtisen perheessä kukkivat huumori ja luovuus. Synkkiäkin päiviä on matkalle mahtunut.

Kai Lehtinen
Kai Lehtinen, kuva: Meri Öhman
Esikoispojan kuolema ja kolmen lapsen sairastuminen diabetekseen ovat puristaneet Lehtisiä raskaan mankelin läpi. Ykköstyypin diabetes hiipi huusholliin puskista, kummankaan vanhemman suvussa sitä ei ole ollut.

Ensimmäisen diabetesdiagnoosin jälkeen muut lapset kyselivät, saanko minäkin nyt diabeteksen. Äiti Pirjo Viheriäkoski rauhoitteli, että samaan perheeseen tauti tuskin osuu kahta kertaa. Kun kolmas lapsi sairastui, hän lakkasi ennustamasta mitään.

Lue toimittaja Pirjo Silverin juttu Diabetes-verkkolehdestä

Merikilpikonnat uivat Matti Liikalan elämään

Matti ja Anniina Liikala
Matti ja Anniina Liikala, kuva: Matti Liikala
Tyypin 2 diabetesta kymmenkunta vuotta sairastanut Matti Liikala on unohtanut turhat ennakkoluulot ja uskaltautunut oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Silloin itsestä ja maailmasta voi löytyä ihan uusia ulottuvuuksia.

Liikala on yhdessä tyttärensä kanssa tehnyt vapaaehtoista merikilpikonnien suojelutyötä Grenadan valtioon kuuluvalla pienellä Carriacoun saarella.

”Matka opetti konkreettisesti, mitä diabeetikko voi itse tehdä sairautensa hoitamisessa. Liikunnan ja kasvisravinnon ansiosta painoni putosi matkan aikana seitsemän kiloa, ja sain jättää insuliinin kokonaan pois. Mielialani kohentui ja opin ainakin jonkin verran vähentämään kaiken maailman murehtimista.”

Lue Matti Liikalan itse kirjoittama matkatarina Diabetes-verkkolehdestä

Kalle-Ville Ruohosen elämä muuttui kun hän suuttui itselleen

55-vuotias Kalle-Ville Ruohonen katsoi televisiosta ohjelmaa Elämä pelissä, ja päätti selvittää, millainen on hänen oma

Kalle-Ville Ruohonen
Kalle-Ville Ruohonen, kuva: Ari Korkala
elinikäennusteensa. Kun hän sai ennusteeksi 59 vuotta, jokin loksahti.

”Oliko minulla todella enää vain muutama elinvuosi jäljellä? Tajusin, että enhän minä ehdi tehdä siinä ajassa oikein mitään. Suutuin ja sammutin television saman tien. Sitten suutuin itselleni.”

Kalle-Villellä oli todettu 2000-luvun vaihteessa tyypin 2 diabetes. Myös verenpainelukemat olivat korkeat. Yläpaine huiteli 200:n paikkeilla, ja alapaine oli pitkälle yli 100.

Lue toimittaja Helena Hyvärisen juttu Diabetes-verkkolehdestä

Varaosien voimin elävä Mikko Vento ei ole antanut periksi

Mikko Vento
Mikko Vento, kuva: Mikko Vento
Mikko Vento on sairastanut diabetesta 7-vuotiaasta lähtien. Takana on vaikeita vuosia diabeteksen kanssa, se on tuonut vakavia elinmuutoksia ja ajanut miehen työkyvyttömyyseläkkeelle jo vähän päälle kolmekymppisenä.

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta Vento uskoo itseensä ja elämään.

- Vaikka olen joutunut kohtaamaan ajatuksen kuolemasta, minua ei pelota. Pelko hidastaa elämää. Jos pelkäisin, passivoituisin, Vento sanoo.

Vaikeasta näkövammastaan huolimatta Vento on tarttunut kameraan ja hänen kuviaan voi nähdä sekä kirjassa että näyttelyissä.

Lue toimittaja Tiina Suomalaisen juttu Diabetes-verkkolehdestä

Myös YLE on haastatellut Mikko Ventoa, lue juttu



Taina West teki elämäntaparemontin ja hoitaa itseään naurulla

Taina West ei suurpiirteisenä ihmisenä muista, saiko tietää sairastumisestaan 10 vai ehkä 15 vuotta sitten. Hän ei vuosikausiin

Taina West
Taina West, kuva: Eeva Mehto
piitannut sairauksistaan. Nyt hän on lopettanut tupakoinnin ja alkoholin käytön ja hoitaa diabetestaan liikunnalla, lääkkeillä sekä entistä terveellisemmällä ruokavaliolla - niin ja naurulla.

West kertoo olevansa optimistinen ihminen. "Välillä tulee silti masennus- ja ahdistuskausia, mutta ajattelen, että nekin kuuluvat elämään. Voin huonosti, ellen saa nauraa päivittäin. Tarvitsen myös ei voi olla totta -ajatuksia. Onneksi maailma jaksaa jatkuvasti hämmästyttää."

West on vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja. Hän on pitkän uransa aikana kirjoittanut kirjoja ja kolumneja, käsikirjoittanut viihdeohjelmia ja opettanut journalistiikkaa. Koko Suomen kansan tietoisuuteen hän tuli Aune-sketsihahmonsa kanssa80-luvun lopulla. Suorasanainen ja kärjekäsluonteinen Aune herätti laajalti ihastusta mutta myös suunnatonta vihastusta.

Lue toimittaja Eeva Mehton juttu Diabetes-verkkolehdestä

Raili Wallenius käveli verensokeriarvonsa paremmalle tolalle

Raili Wallenius
Raili Wallenius, kuva: Eeva Mehto
Kun Raili Wallenius sai tietää sairastumisestaan tyypin 2 diabetekseen, hän päätti alkaa liikkua ja syödä terveellisesti. Hänen kuntonsa oli monien vaivojen takia niin huono, että hän jaksoi kävellä tuskin 200 metriä.

Päivä päivältä matka hieman piteni, ja vuoden kuluttua lenkit olivat venyneet 13–15 kilometriin päivässä. Raililta menee nyt aikaa kävelylenkkeihin kolmisen tuntia joka päivä – kesät, talvet. Talvisin hän lisäksi hiihtää, jos kelit vaan suosivat.

Myös Railin ruokavalio on muuttunut. Liha ja makkara ovat vaihtuneet vihanneksiin ja juureksiin. Omasta kokemuksestaan hän tietää nyt, että vain pitkäjänteinen elämäntaparemontti tuo pysyviä muutoksia.

Lue toimittaja Eeva Mehton juttu Diabetes-verkkolehdestä



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje