Diabeteksen hoitaminen, ruoka

rask4w
10 kysymystä diabeetikon raskaudesta

Kysyimme teiltä rakkaat Inspiksen lukijat, mitä te haluaisitte tietää ykköstyypin diabeetikon raskaudesta ja synnytyksestä. Saimme läjän kiinnostavia kysymyksiä, joista valitsimme 10 yleisintä. Nämä kysymykset esitimme naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kristiina Tertille.

rask1w
Erikoislääkäri Kristiina Tertti vastaa kymmeneen kysymykseen raskausdiabeteksesta.

1. Mikä on yläikäraja, johon mennessä diabeetikon olisi saatava lapset?

Diabeetikko on aina riskisynnyttäjä ja diabeetikon raskaus on riskiraskaus. Mitä vanhemmaksi synnyttäjä tulee, sitä suurempi riski on liitännäissairauksiin ja niiden vaikeutumiseen. Osa liitännäissairauksista, kuten vaikea munuaisten vajaatoiminta tai sepelvaltimotauti on este raskaudelle. Raskautta täytyy harkita myös erittäin tarkasti, jos naisella on keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, autonominen neuropatia eli hermovaurioita, erityisesti gastropareesi eli mahan tyhjenemishäiriö tai hoitamaton retinopatia (silmänpohjan vaurioita). Kaikilla naisilla hedelmällisyys heikkenee iän myötä, ja yli 35-vuotiailla äideillä riski sikiön kromosomipoikkeavuuteen kasvaa. Näistä syistä lapset olisi hyvä hankkia mahdollisimman varhain, toki oma elämäntilanne huomioiden. Mitään ehdotonta yläikärajaa on kuitenkaan vaikea sanoa.

2. Miksi minun on pyydettävä lupa raskauteen lääkäriltä, ja mitkä tekijät luvansaantiin vaikuttavat?

Vaikka sana raskauslupa voi monen korvaan kalskahtaa tympeältä, on hyvä ymmärtää, että käytäntö on lasta ja äitiä varten. Luvan avulla turvataan raskaudelle mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Ennen raskauslupaa selvitetään verensokeritasapaino, mahdollisten liitännäissairauksien vaikeusaste, niiden tarpeellinen hoito ja tarkistetaan lääkitys sopivaksi ajatellen raskautta.

Huono naisen verensokeritasapaino ennen raskauden alkua ja alkuraskaudessa lisää riskiä sikiön epämuodostumille. Pitkäaikaisverensokerin on oltava mieluiten alle 7.0 %, sillä riski sikiön rakennepoikkeavuuksiin, eli esimerkiksi hermostoputken sulkeutumishäiriöihin ja sydänvikoihin kasvaa, jos verensokeritasapaino on tätä korkeampi. Jos HbA1c on yli 9,5 % on vaikeiden epämuodostumien riski jo lähes 8 %. Yleinen hyvä terveydentila tai hyvät elämäntavatkaan eivät kompensoi korkeaa HbA1c:tä, koska liian korkea verensokeri on jo sinänsä sikiövaurioita aiheuttava tila. Toki terveelliset elämäntavat, erityisesti normaalipaino ja tupakoimattomuus ovat raskaudenkin kannalta tavoiteltavia asioita. 

3. Mitä jos diabeetikko tulee raskaaksi, vaikkei verensokeritasapaino olisikaan hyvä?

Kun raskaus todetaan, diabeetikon tila arvioidaan lisäsairauksineen ja verensokeritasapaino pyritään saamaan mahdollisimman hyväksi. Jos raskaus on suunnittelematon ja huono verensokeritasapaino yritetään hyvin nopeasti saada hyväksi, voi tilanne johtaa silmien retinopatian etenemiseen. Jos verensokeritasapaino on todella huono, voidaan keskustella raskaudenkeskeytyksestä. Parasta kuitenkin on pitää ehkäisystä hyvää huolta siihen asti, kunnes olosuhteet ovat raskaudelle hyvät.

4. Vaikuttaako epätasainen verensokeritasapaino jotenkin hedelmällisyyteen?

Kyllä, hedelmöittymisajankohdan verensokeritasapaino vaikuttaa mahdollisuuteen tulla raskaaksi. Jos verensokeritasapaino on hyvä, on diabeetikolla yhtä hyvät mahdollisuudet tulla raskaaksi kuin kenellä tahansa.

5. Heitteleekö verensokeri raskaana ollessa enemmän kuin normaalisti?

Hypoglykemian riski on suurimmillaan alkuraskaudessa. Keskiraskaudesta alkaen insuliinin tarve kasvaa ja nousee loppuraskautta kohden jopa kolminkertaiseksi. Tällöin verensokerin pitäminen kurissa voi olla vaikeampaa. Verensokeritasapainoon vaikuttavat esimerkiksi alkuraskauden pahoinvointi, epätasainen vuorokausirytmi ja vähentynyt liikunta.

Parasta olisi, jos verensokeri pysyttelisi tasaisena, eikä korkeita huippuja tai hypoja tulisi. Yksittäiset hetkellisen korkeat verensokeriarvot eivät kuitenkaan aiheuta sikiölle vaaraa.

6. Miten raskaana olevaa diabeetikkoäitiä autetaan pitämään verensokerit kurissa?

Tuloksellisia apuvälineitä diabeetikkoäidille ovat esimerkiksi insuliinipumppu ja verensokerisensori. Hoitohenkilöstö auttaa myös tasapainotuksessa ja diabeteshoitaja on helposti tavoitettavissa. Odottava diabeetikkoäiti käy säännöllisesti synnytys- ja sisätautilääkärin vastaanotolla, aluksi noin kuukauden välein, myöhemmin kahden viikon ja loppuraskaudesta jopa viikon välein. Turvallisissa käsissä siis ollaan.

7. Ovatko hypot vaarallisia vauvalle?

Matalat verensokerit eivät ole periaatteessa sikiölle haitallisia, mutta tietysti pitkään kestävä vakava äidin hypoglykemiatilanne on jo sikiöllekin vaarallinen. Lisäksi sikiölle saattaa aiheutua vaaraa, jos äiti kaatuu ja kolhii vatsan alueen.

rask2w

8. Mitkä ovat yleisimmät äidin tai lapsen ongelmat raskauden aikana ollessa ja mistä ne johtuvat?

Yleisimpiä raskauden aikaisia äidin komplikaatioita ovat verenpaineen nousu ja raskausmyrkytys, joka tarkoittaa korkean verenpaineen lisäksi valkuaisen ilmaantumista virtsaan. Raskausmyrkytyksen tyypillisiä oireita ovat päänsärky, ylävatsakipu ja näköhäiriöt. Joskus raskaus joudutaan päättämään ennenaikaisesti, jos raskausmyrkytys etenee vaikeaksi.

Alkuraskauden keskenmenot ovat toki myös mahdollisia. Kaikista raskauksista noin 10–15 % keskeytyy ennen 13. raskausviikkoa. Tyypin 1 diabeetikoilla huono tasapaino kaksin-kolminkertaistaa riskiä. Jos tasapaino on hyvä, niin keskenmenoriski ei ole sen suurempi kuin normaalistikaan.

Kohtukuolemat ovat hyvin harvinaisia, sillä diabeetikkoäitejä seurataan tarkasti ja synnytys pyritään käynnistämään ennen kuin sikiön vauhdikkaasta kasvusta johtuva mahdollinen krooninen hapenpuute pääsee kehittymään.

Aaltoileva tai korkea verensokeri vaikuttaa merkittävästi sikiön kokoon. Erityisesti aterian jälkeiset korkeat verensokerit kasvattavat sikiötä. Jos sikiön arvioidaan olevan on alle 4000–4250g niin alatiesynnytystä voidaan usein suunnitella. Jos kokoarvio on yli 4500g, yleensä synnytystavaksi valitaan sektio, koska lapsen riski jumittua hartioista synnytyskanavaan on tällöin alatiesynnytyksessä suurentunut.

Syntymän jälkeen diabeetikoiden vauvoilla on suurentunut liian matalan verensokerin riski. Sitä yritetään estää tiheällä rintaruokinnalla, mutta usein vastasyntyneet tarvitsevat kuitenkin suonensisäistä glukoosia. Vastasyntyneet saavat usein myös sinivalohoitoa kellastumisen takia.

9. Voivatko jotkut lisä- tai liitännäissairaudet puhjeta raskauden takia?

Eivät suoranaisesti. Raskauden aikana diabeetikon verenpaine kuitenkin toisinaan nousee ja se saattaa aiheuttaa väliaikaisia muutoksia esimerkiksi munuaisissa. Verensokeritasapainon nopea korjaantuminen alkuraskaudessa saattaa rasittaa silmänpohjia aiheuttaen retinopatian pahenemista.

10. Kuinka todennäköisesti lapsi perii vanhempansa ykköstyypin diabeteksen?

Koko väestön riski saada tyypin 1 diabetes on noin 1 %. Jos äidillä on diabetes, lapsen riski saada diabetes on noin 3 %. Jos isällä tai sisaruksella on diabetes, lapsen arvioitu diabetesriski on noin 6-8 %. Joillakin paikkakunnilla selvitetään kaikkien halukkaiden vastasyntyneiltä verikokeen avulla niitä geenejä, joihin liittyy lisääntynyt tyypin 1 diabeteksen riski.

Lue lisää: Diabeetikon hoito raskauden aikana


Juttu on julkaistu marraskuussa 2017


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

raskaus äitiys
ElinaLuoma2016b
Teksti ja kuvat
Elina Viitanen