Raskausdiabetes kaipaa huomiota raskauden jälkeenkin

Raskausdiabetes


Mikä on raskausdiabetes?

Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka yleensä häviää synnytyksen jälkeen. Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella.

Noin joka kymmenennellä odottavalla äidillä veren sokeripitoisuus lisääntyy siinä määrin, että hänellä todetaan raskausdiabetes.

Yleensä raskausdiabetes puhkeaa jo ensimmäisen raskauden aikana.

Raskaushormonien määrä veressä lisääntyy odotusaikana. Samoin kehon rasvamäärä kasvaa. Näiden seurauksena insuliinin teho alkaa heiketä (insuliiniresistenssi) toisen raskauskolmanneksen aikana.

Insuliini on haiman erittämä hormoni, joka säätelee veren sokeripitoisuutta. Sen tehtävänä on kuljettaa ravinnosta saatu sokeri verestä kudoksiin.

Yleensä haima pystyy valmistamaan insuliinia tarpeen mukaan lisää, jolloin veren sokeripitoisuus ei pääse kasvamaan liian suureksi.

Jos insuliinin määrä ei lisäänny tarvetta vastaavasti, veren sokeripitoisuus nousee. Tätä tilaa kutsutaan raskausdiabetekseksi.

Raskausdiabetekselle altistavat:

  • liikapaino
  • suvussa oleva taipumus diabetekseen
  • yli 40 vuoden ikä
  • aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi
  • aiempi raskausdiabetes
  • sokeri aamuvirtsassa
  • munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).

Noin puolella raskaana olevista naisista Suomessa on raskausdiabeteksen riskitekijöitä.



Hyvä hoito vauvan syntymän ja raskausdiabeteksen jälkeen

Vauva

Vauvan syntymän jälkeen vastasyntyneen verensokeri voi laskea poikkeavan matalaksi, minkä vuoksi vauvan verensokereita seurataan.

Äidin raskaudenajan diabetes ei kuitenkaan merkitse sitä, että vauvalle puhkeaisi diabetes. Tiedetään kuitenkin, että raskausdiabeetikon lapsilla näyttäisi esiintyvän myöhemmin elämänsä aikana enemmän verensokeritasapainon häiriöitä, liikapainoa tai metabolista oireyhtymää kuin muulla väestöllä.

Äiti

Raskausdiabetes yleensä korjaantuu vauvan syntymän jälkeen. Raskausdiabeteksen jälkeen tyypin 2 diabetes on kuitenkin tavallista yleisempi. Tyypin 2 diabetes on yleensä pitkään oireeton ja kehittyy vuosien kuluessa.  Myös tyypin 1 diabetesta ilmaantuu raskausdiabeteksen kokeneille tavallista useammin.

Vaikka diabeteksen perinnölliseen sairastumisalttiuteen ei voi vaikuttaa, liikunta, terveelliset ruokatottumukset ja normaalipainoon pyrkiminen pienentävät olennaisesti tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä tai siirtävät sairastumista myöhemmäksi. Nämä elintapa-asiat auttavat myös raskausdiabeteksen uusiutumisen ehkäisyssä mahdollisissa seuraavissa raskauksissa.

Koska diabetekseen sairastumisen riski on raskausdiabeteksen sairastaneella lisääntynyt, verensokerinseuranta tulisi muistaa myös raskausdiabeteksen jälkeen.

Tyypin 2 diabeteksen oireet saattavat olla aluksi niin lieviä, ettei niitä osaa yhdistää diabetekseen.  Mitä varhaisemmassa vaiheessa kohonneet verensokerit havaitaan, sitä helpommin diabetes on ehkäistävissä ja hoidettavissa.

Synnytyksen jälkeen tulisi käydä säännöllisesti sokerirasituskokeessa:
•    Jos raskausdiabetesta hoidettiin insuliinilla tai metformiinilla, koe suositellaan 6–12 vkoa synnytyksestä.
•    Jos raskausdiabetesta hoidettiin ruokavaliolla, koe suositellaan tehtäväksi vuoden kuluttua synnytyksestä.
•    Jatkossa koe suositellaan 3 vuoden välein tai tiheämmin yksilöllisen suunnitelman mukaan.

Muut raskausdiabeteksen jälkeiseen hoitoon ja seurantaan liittyvät asiat voit tarkistaa julkaisusta Hyvän hoidon avaimet raskausdiabeteksen jälkeen.




Raskausdiabeteksen toteaminen sokerirasituskokeella

Raskausdiabetes todetaan sokerirasituskokeella. Nykyään suositellaan sokerirasituskokeen tekemistä lähes kaikille raskaana oleville.

Sokerirasituskoe tehdään tavallisesti 24.–28. raskausviikolla. Kun sairastumisriski on erityisen suuri, koe suositellaan tehtäväksi jo 12.–16. raskausviikolla. Jos tulos tuolloin on normaali, koe uusitaan raskausviikoilla 24–28.

Sokerirasituskoe

Vain pienen riskin äitejä ei seulota sokerirasituskokeella. Sokerirasituskoe pääpiirteissään:
  • 2–3 päivän ajan ennen sokerirasitusta on hyvä syödä ravintoa joka sisältää runsaasti kuitupitoisia hiilihydraatteja (täysjyväviljaa ym.)
  • 12 tunnin paasto ennen koetta
  • Koe järjestetään laboratoriossa aamulla klo 8–10.
  • juodaan 75 grammaa glukoosia (sokeria) liuoksena (3 dl nestettä)
  • verensokeri mitataan heti liuoksen juomisen jälkeen sekä 1 ja 2 tunnin kuluttua
  • sokerirasituskoe voi aiheuttaa kuvottavan olon
  • sokerirasituskoe ei ole sikiölle vaarallinen

No onko se diabetes?

Raskausdiabetes todetaan, kun yksikin näistä toteutuu:

  • verensokerin paastoarvo on 5,3 mmol/l tai enemmän
  • verensokeri tunnin kuluttua kokeen alusta on 10,0 mmol/l tai enemmän
  • verenokeri kaksi tuntia kokeen alusta on 8,6 mmol/l tai enemmän



Raskausdiabeteksen tärkein hoito on oikea ruokavalio LautasmalliB

Raskausdiabeteksen hyvä hoito turvaa raskauden mahdollisimman luonnollisen etenemisen, estää sikiön liikakasvua ja edistää vastasyntyneen hyvinvointia.

Jos raskausdiabetes todetaan, äidille opetetaan verensokerin omaseuranta verensokerimittarilla. Mittausvälineet hän saa hoitopaikastaan.

Raskausdiabeetikon verensokerin tavoitearvot ovat:
aamulla ennen aamiaista alle 5,5 mmol/l
tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l

Monipuoliseen ruokavalioon kuuluu täysviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, rasvattomia tai vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita sekä pehmeää rasvaa sisältävää levitettä tai öljyä.
Ateriloilla olisi hyvä syödä hiilihydraattia, proteiinia ja rasvaa kaikkia samalla kerralla.
Energiamäärän – siis ruuan määrän – tulee pysyä kohtuullisena, jotta paino ei nouse liikaa ja verensokeri pysyy mahdollisimman hyvin hallinnassa. Tarvittava ruuan määrä on aina yksilöllinen.

Myös liikunta on tehokas raskausdiabeteksen hoitokeino, sillä se laskee verensokeria ja auttaa painonhallinnassa. Liikuntaa suositellaan, jos raskauteen ei liity diabeteksen lisäksi muita ongelmia.

Ruokavaliolla ja liikunnalla hoidettavien raskausdiabeetikoiden riskit raskaudessa ja synnytyksessä ovat samanlaisia kuin terveillä äideillä. Keisarinleikkaukset ovat kuitenkin yleisempiä.

Raskausdiabeetikolle sopivasta ruokavaliosta on enemmän ja tarkempaa tietoa Naistentalossa.

Lääkehoito

Jos ruokavaliohoidolla ei saavuteta sopivaa sokeritasapainoa, aloitetaan lääkehoito. Lääkehoitona voidaan käyttää metformiini-tabletteja, insuliinipistoksia tai molempia yhdessä. Lääkehoidon ohella tarvitaan aina myös ruokavaliohoitoa. Noin 15–20 prosenttia raskausdiabetesta sairastavista tarvitsee raskausaikana lääkehoitoa. Lääkehoito voidaan lähes poikkeuksetta lopettaa synnytyksen jälkeen.

Insuliinihoitoisessa raskausdiabeteksessa riskit ovat lähes samat kuin tyypin 1 diabeetikon raskaudessa. Siksi insuliinihoitoisten raskausdiabeetikoiden seuranta ja synnytys pitäisi järjestää keskussairaalassa. Insuliinilla hoidettavista raskausdiabeetikoista 35–40 % synnyttää keisarileikkauksella.


Lisätietoja



Raskausdiabetes Deeblogissa



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje