Tavallista elämää vaativasta hoidosta huolimatta

Lapsen diabetes on yleensä yllätys

fillarilapsi


Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen
. Vaikka alkuoireet ovat joskus rajuja, lapsen vointi korjaantuu viimeistään muutaman päivän kuluessa hoidon aloituksesta yhtä hyväksi kuin ennen sairastumista. Lapsen diabetes on järkytys yleensä silloinkin, kun perhe on ollut mukana diabetestutkimuksessa ja lapsen diabetekseen viittaavia muutoksia on ilmennyt jo aiemmin.

Diabetes on pysyvä: se jatkuu koko elämän, ja sitä on hoidettava joka päivä. Hoito perustuu insuliiniin, joka annetaan pistoksina tai insuliinipumpulla. Diabeteksen pysyvyys erottaa sen useimmista muista sairauksista.

Lasten diabetes Suomessa on vielä valtaosin tyypin 1 diabetesta.

Lasten ja nuorten yleistyvän lihavuuden ja vähäisen liikunnan vuoksi myös heillä on alkanut esiintyä tyypin 2 diabetesta, silloin kun siihen on olemassa perinnöllinen alttius. Tyypin 2 diabeteksen ja sitä edeltävän metabolisen oireyhtymän hoidosta lapsilla on kertynyt vasta vähän tietoa.



Tavoitteena terveys ja normaali lapsuus

Vaikka diabeteksen ilmaantuminen on järkytys, ja sairauden hoito on vaativaa, diabeteksen kanssa oppii elämään täysipainoista, hyvää, tavallista elämää. Diabeteksesta tulee vähitellen lapsen yksilöllinen ominaispiirre.

Diabeteksen hoito pyritään sovittamaan lapsen ja perheen elämään. Päivittäinen hoito täyttää aluksi kaikki ajatukset ja vie paljon aikaa, mutta kun rutiinit muodostuvat ja kokemusta karttuu, muu elämä valtaa jälleen pääroolin.

Lasten diabeteksen hoidossa tasapainoillaan mahdollisimman hyvän hoidon ja riittävän rentouden välillä. Nykyaikainen tekniikka insuliinipumppuineen ja verensokerisensoreineen on hyödyllistä, mutta tekniikka voi myös nousta liian suureen rooliin lapsen ja perheen elämässä.

Lapsen tulee saada olla ensisijaisesti lapsi ja tehdä lasten juttuja, mahdollisimman huolettomana. Lapsen kanssa opetellaan diabeteksen omatoimista hoitamista lapsen kehitystason ja kiinnostuksen mukaan.

Diabeteksen hoidon tavoitteena on lapsen päivittäinen hyvinvointi, normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen ja elinmuutosten välttäminen.

Verensokerin tavoitearvot lapsilla ovat yksilölliset, tavallisesti ne ovat tämän tyyppiset:

  • ennen aterioita 4–7 mmol/l
  •  1,5–2 tuntia aterian aloituksen jälkeen 8–10 mmol/l.

Miksi lapseni sairastui diabetekseen?

Miksi juuri meidän lapsemme?
Diabeteksen aiheuttajaa ei tiedetä. Diabetekseen kuten moneen muuhunkin tautiin sairastuminen on ikään kuin sattuman oikku. Esimerkiksi tiheä karkkipussilla käynti ei ole aiheuttanut diabetesta. Myöskään vanhempien aikaisempi käytös lasta kohtaan, esimerkiksi riidat ja muut vastaavat psyykkiset tekijät eivät vaikuta taudin syntyyn. Diabeteksen ilmaantuminen ei siis ole kenenkään syy, ei lapsen eikä vanhempien. Viime vuosina on löytynyt perintötekijöitä, geenejä, jotka ovat yhteydessä sairastumiseen. Geenien joukossa on sekä suojaavia että altistavia.

Diabeteksessa ei ole mitään salattavaa tai hävettävää, siitä voi puhua kenen kanssa tahansa. Kun diabetesta osaa hoitaa hyvin, tietää lääketieteestä, ihmiskehon toiminnasta, kemiasta ja monista muista asioista paljon enemmän kuin useimmat ihmiset koskaan.

Olisiko auttanut, jos oireet olisi huomattu aikaisemmin?
Joskus lapsella on lieviä oireita viikkoja, jopa kuukausia ennen kuin tauti varsinaisesti puhkeaa. Diabeteksen tuloa ei kuitenkaan olisi voinut estää, vaikka hoitoon olisi hakeuduttu jo ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Lapsen vointi on tietenkin alussa parempi, jos hoito aloitetaan varhain.

Voiko diabetekseen kuolla?

Ennen insuliinin keksimistä kaikki diabetekseen sairastuneet lapset kuolivat insuliinin puutteeseen. Jos lapsen diabetesta ei hoideta valvotusti insuliinilla, diabetekseen voi edelleen kuolla. Huolellinen insuliinihoito turvaa kuitenkin normaalin kehityksen.

Tuleeko diabetes liiasta sokerin syönnistä?

Tiedetään varmasti, että aikaisemmalla sokerin tai makeisten syömisellä ei ole yhteyttä diabeteksen puhkeamiseen.

Tarttuuko diabetes?

Diabetes ei tartu. Diabetekseen sairastunut lapsi voi olla toisten lasten ja aikuisten kanssa aivan kuten muutkin.

Onko pistäminen vaikeaa ja sattuuko se?

Insuliinin pistämisen oppii nopeasti. Useimmissa hoitopaikoissa vanhemmat tai lapsi aloittavat ohjattuna pistämisen heti ensimmäisestä pistoskerrasta. Pistämisen välitön opettelu on tärkeää: siitä alkaa itsenäisen hoidon oppiminen. Verensokerin mittaus opetellaan myös välittömästi. Siihen kuuluu sormenpäähän pistäminen, veripisaran puristaminen ja verensokerimittarin käytön opettelu.

Insuliinin pistämisessä käytetyt neulat ovat äärimmäisen teräviksi hiottuja ja ohuita. Itse pistäminen ei nykyisillä välineillä juurikaan tunnu; enemmän on kyse sen epämiellyttävän asian pohtimisesta, että kohta täytyy pistää. Pistämiseen liittyvistä asioista kannattaa keskustella alussa usein ja kehittää pistämiseen sujuva rutiini.

Kun verensokeria mitataan, sormenpäähän pistetään erityisellä laitteella, jolloin verinäytteen otto sujuu varsin vaivattomasti.

Millaista ruokaa – eikö koskaan enää karkkia?
Lapsidiabeetikon hyvä ruoka on käytännössä samanlaista kuin muillekin suositeltava monipuolinen ruoka.

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille

Diabeteksen toteamista edeltävinä viikkoina tai päivinä lapsen ruokahalu voi olla huono. Insuliinihoidon aloitus palauttaa kuitenkin ruokahalun nopeasti ennalleen. Diabetesta sairastava lapsi tuntee nälän kuten muutkin lapset, eikä diabetes muuta lapsen energiantarvetta. Tärkeää on se, että lapsi saa syödä ruokahalun mukaisesti: tarkoitus ei ole elää nälässä, eikä lapselle tarvitse tuputtaa ruokaa ylen määrin.

Insuliinihoito pyritään suunnittelemaan niin, että lapsidiabeetikko voi toteuttaa samanlaista ateriarytmiä kuin muutkin lapset. Kaikkien kasvavien lasten energiantarve vaatii suhteellisen säännölliset ateria-ajat ja 4–5 ruokakertaa päivässä, mutta nykyaikaiset insuliinihoidot (monipistoshoito pikainsuliinilla ja pumppuhoito) mahdollistavat ruoka-aikojen muutokset tarvittaessa, esimerkiksi viikonloppuisin ja lomilla.

Osalla diabetesta sairastavista lapsista on käytössä jäykempi insuliinihoito (2- tai 3-pistoshoito), jolloin insuliinin vaikutuksen vuoksi ateria-aikojen täytyy olla suunnilleen samanlaiset joka päivä ja pääaterioiden välissä tarvitaan välipaloja.

Karkeista ja muista sokeripitoisista tuotteista ei tarvitse luopua, mutta herkut täytyy huomioida insuliiniannostelussa. Lisäksi on hyvä pitää mielessä se, että jatkuva runsas herkuttelu on kaikille epäterveellistä.

Herkutteluun sopivat parhaiten tavallisella sokerilla makeutetut tuotteet. Sokerilimppareissa ja -mehuissa on kuitenkin hyvin paljon sokeria, joten limppareista ja mehuista kannattaa valita energiattomilla makeutusaineilla makeutetut light-juomat. Lisää makeuttamisesta täällä.  

Paraneeko diabetes?
Diabetekseen ei nykyisin ole parantavaa hoitoa, mutta muun muassa kantasolututkimukseen kohdistuu paljon odotuksia. Insuliinihoito jatkuu läpi koko elämän.


Sivuja kehitetään

Lasten ja nuorten diabetes -sivujemme kehitystyö on käynnissä. Uutta sisältöä koko perheelle suunnitellaan ja toteutetaan.

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje