Siirry sisältöön

Diabetesliiton stipendirahastosta myönnetyt apurahat ovat suuruudeltaan noin 300 – 1 000 euroa. Henkilökohtaisten apurahojen summissa noudatetaan Diabetestutkimussäätiön linjauksia.

Stipendirahastosta on viimeksi myönnetty apurahoja yhteensä:

  • 12 600 euroa vuonna 2025
  • 7 200 euroa vuonna 2024
  • 13 816,70 euroa vuonna 2023
  • 13 750 euroa vuonna 2022
  • 10 200 euroa vuonna 2021

Hae stipendirahaston apurahaa – haku on aina avoinna

Apurahahakemuksia voi lähettää ympäri vuoden, mutta apurahoja myönnetään vain kerran vuodessa. Apurahojen myöntöpäätökset tekee joulukuussa kokoontuva Diabetesliiton hallitus lokakuun loppuun mennessä tehtyjen hakemusten perusteella.

Apurahaa ei voida ilman erityisperusteita myöntää henkilölle, joka on saanut kyseessä olevaan työhön apurahan Diabetestutkimussäätiöltä tai muulta vastaavalta tieteellistä tutkimustyötä tukevalta yhteisöltä.

Stipendirahaston apurahoja koskeviin tiedusteluihin vastaavat Satu Kiuru-Öhage, satu.kiuru@diabetes.fi ja Sari Koski, sari.koski@diabetes.fi.

Multiomiikka-tutkimus suolistomikrobiomin ja tyypin 1 diabeteksen varhaisen riskin yhteyksistä (väitöskirjatutkimus Tampereen yliopisto)

Diabetesta sairastavien neuvonta ja ohjaus insuliinien apteekkivaihdon alkaessa (väitöskirjatutkimus Itä-Suomen yliopisto)

HFD-induced changes in sperm small non-coding RNAs and offspring metabolic health can be affected by obesity treatment (väitöskirjatutkimus Turun yliopisto)

Liikkuva lihas monikudosmalleissa – Automatisoitu Python-ohjelmisto luurankolihassolujen tunnistamiseen ja toiminnallisuuden tutkimiseen kalsiumsignaloinnin avulla (Diplomityötutkimus Tampereen yliopisto)

Ateriarytmi insuliinipuutosdiabetesta sairastavilla aikuisilla – yhteys syömishäiriöoireiluun ja hoitotasapainoon (Pro Gradu -tutkimus Itä-Suomen yliopisto)

Insuliinipumpun käyttökokemukset (amk opinnäytetyötutkimus Oulun ammattikorkeakoulu)

Abasaglarin käytön kehitys, käyttäjien lääkehoitopolut ja käyttäjäprofiilit verrattuna Toujeoon (Pro Gradu -tutkimus Tampereen yliopisto)

Microfluidic Cuculture Models for Studying Neuro-Adipose Interactions In vitro (Pro Gradu -tutkimus Tampereen yliopisto)

Prevalensen och faktorer associerade med sarkopeni hos personer med typ 1-diabetes: en tvärsnittsstudie i en stor och välkarakteriserad kohort (Syventävien opintojen tutkimus Helsingin yliopisto)

Aikuisten tyypin 1 diabetesta sairastavien insuliinipumppuhoidon ohjauksen kehittäminen (YAMK tutkimus Satakunnan ammattikorkeakoulu)

Psyykkinen tuki osaksi tyypin 1 diabeetikon hoitopolkua – Tyypin 1 diabeetikoiden kokemuksia psyykkisen tuen saamisesta osana hoitoprosessiaan (YAMK tutkimus Metropolia ammattikorkeakoulu)

The effect of novel medium on developing vascularized skeletal muscle models & establishing Ca imaging protocol (pro gradu -tutkimus Tampereen yliopisto)

Rasvakudoksen erilaistumista säätelevät solujen väliset vuorovaikutukset (väitöstutkimus Tampereen yliopisto)

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn tehostaminen raskausdiabeetikoilla PIRHAssa (YAMK tutkimus Tampereen ammattikorkeakoulu)

Validation of register-based diabetic retinopathy data (Diabeettisen retinopatian rekisteridatan validointi) (lääketieteen lisensiaatin tutkimus Finndiane tutkimusryhmä, Latvian yliopisto)

Miten insuliinipumppu vaikuttaa potilaan elämään? (Terveydenhoitajan tutkinto, Laurea-ammattikorkeakoulu)

Autio Emma, HUMAK, Deelähettilästoiminnan kehittäminen

Juurakko Päivi, TAMK, Terveyden lukutaidon merkitys tyypin 2 diabeteksen omahoidolle

Kouhia Marianne, UEF, Diabetesta sairastavien neuvonta ja ohjaus insuliinien lääkevaihdon alkaessa apteekissa

Muhonen Camilla ja Laine Linda, SAMK, 15-19-vuotiaiden tyypin 1 diabeetikoiden arjessa jaksaminen

Murtonen-Pesonen Anna-Riikka, TAMK, Terveyden lukutaidon merkitys tyypin 2 diabeteksen omahoidolle

Pinta Pauliina, UEF, Nrf2-transkriptiotekijän aktivaation vaikutus ihmisen energia-aineenvaihduntaan (in vitro)

Sandell Elina, VAMK, Tyypin 2 diabetespotilaiden kokemuksia hoidonohjauksesta

Tolvanen Anni, UEF, Metaboliaa häiritsevien ympäristöperäisten yhdisteiden mitokondrionaaliset vaikutukset ja niiden tutkimusmenetelmät

Garthwaite Taru, TY, Paikallaanolon, fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteydet aineenvaihdunnalliseen terveyteen

Grönholm Johanna, Kings College, The experiences and perceptions of insulin administration in older adults with type 1 diabetes who have cognitive impairment, a qualitative study of views of diabetes specialist nurses

Hartikainen Kaisa, TY, Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöosaaminen paljon palveluita käyttävien asiakkaiden hoidossa

Himanen Kirsi, UEF, Glukoosisensoroinnin hyödyntäminen diabeetikon kokemana

Metsämäki Minna ja Mänkäri Irina, Tamk, Raskausdiabetesta sairastaneiden tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy potilasohjauksen keinoin

Nousiainen Katja, UEF, Syömishäiriöoireilu ja insuliinin rajoittaminen tyypin 1 diabeteksessa – esiintyvyys ja vaikutukset hoitotuloksiin

Paananen Iisa, Aalto, Digital Health in Diabetes Care

Roto Sonetta, UEF, Rasvamaksan geneettisen riskin ja ruokavalion rasvan laadun vaikutus maksan rasvoittumiseen ja glukoosiaineenvaihduntaan

Vallivaara Heta-Leena, UEF, Älyinsuliinipumpun vaikutus diabetespotilaiden hoitotasapainoon ja parantuneen hoidon kustannusvaikutukset

Vihriä Anne, Metropolia amk, Diabetesta sairastavien influenssarokotuskäyttäytyminen

Blomqvist Johanna, HY, Sambandet mellan kronisk inflammation och det metabola syndromet samt deras inverkan på kardiovaskulär risk vid typ 1-diabetes

Ekman Riina, Lapin amk, Digitaalisten hyvinvointipolkujen kehittyminen ja niiden peilaaminen kohderyhmien kanssa focusryhmähaastatteluin

Haataja Johanna, Käräjäoja Pilvi ja Miettinen Iina, Metropolia amk, Diabeetikko, miten näet? – Opas diabeetikoille näkemisen oireista

Hakulinen Netta, Patrikainen Jasmin ja Patrikainen Julia, Karelia amk, Sensoroinnin vaikutukset CrossFitia harrastavilla 1-tyypin diabeetikoilla

Hassa Anisa ja Adam Qaadan, Laurea amk, Somalinkielinen opas raskaana oleville äideille, jotka sairastavat raskausdiabetesta

Hyttinen Tuija, UEF, Insuliinipumppuihin liittyvät vaaratapahtumat

Hämäläinen Maarit, XAMK, Varhaisvaiheen munuaismuutokset tyypin 2 diabetesta sairastavilla diabeteshoitajien näkökulmasta

Möykkynen Essi, UEF, Syömishäiriöoireilu diabetesta sairastavilla potilailla

Ollila Mirka, Oulu amk, Alle 12-vuotiaiden diabeteslasten hoitomuotojen valintaperusteet

Rantamäki Niina, SeAMK, Etävastaanottotoiminnan kehittäminen Seinäjoen keskussairaalan diabeteskeskuksessa

Sankari Maija, TAMK, Genomitieto järjestöjen tulevaisuuden terveyden edistämistyössä

Valtonen Katri, Aalto, Towards virtual care operator in Finnish healthcare context – Identifying use cases in type 2 diabetes care

Backman Jaana, TUNI TAMK, Tyypin 1 diabetesta sairastavan hoitoväsymys, Hoitajan keinot omahoidon tukemiseen

Hannula Maria, TUNI TAMK, Raskausdiabeteksen jälkeen, Hoitopolkuja Suomessa sekä uuden hoitopolun luominen

Jalkanen Kari, UEF, Health economic impact of community pharmacies in prevention of type 2 diabetes

Kilpeläinen Ilona, Kylliäinen Maija ja Pylvänäinen Ella, LAB AMK, Raskausdiabeteksen jatkoseuranta

Kivistö-Rahnasto Kirsi, TUNI, Vanhempien elämänlaatu ja diabeteksen aiheuttama stressi 6-12-vuotiaan 1 tyypin diabetesta sairastavan lapsen omahoidossa – Diabeteksen omahoidon asiantuntijuutta vahvistavan ohjausintervention kehittäminen ja vaikutusten testaaminen.

Koivuniemi Anni, UEF, Fyysisen aktiivisuuden ja kehonkoostumuksen yhteys insuliinin eritykseen.

Kokkonen Sanni ja Hämäläinen Tiina, Savonia AMK, Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren tukeminen omahoidossa – kirjallisuuskatsaus

Pitkänen Sini, UEF, Development and validation of nuclear receptor activation assays for endocrine disruptor research.

Rikkonen Mira, UEF, Ravintoaineiden yhteys matala-asteiseen tulehdukseen

Seppälä Matias, HY, Työperäisen istumisen merkitys tyypin 1 diabeteksessa

Stolberg Ilana, UEF, Kuitu-, suola- ja rasvatestien validiteetti suhteessa ruokapäiväkirjoihin T2D-GENE-tutkimuksessa

Suokko Jenna, TUNI TAMK, Jatkuva glukoosisensorointi – Nuorille suunnattu ohjausanimaatio

Österberg Helena ja Heiskanen Katja, DIAK, Historiadatan hyödyntäminen omahoidossa -opas insuliinipumpun käyttäjälle

Stipendirahaston periaatteet

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Diabetesliiton stipendirahasto:

  1. Jakaa apurahoja korkeakoulutasoisiin opinnäytetöihin ja tutkimuksiin sekä henkilökohtaisia apurahoja väitöskirjatutkimuksiin.
  2. Rahoittaa Diabetesliitossa tehtävää tutkimustyötä.
  3. Jakaa apurahoja Diabetesliitossa tehtävän tutkimustyön ja muun toiminnan edellyttämien kansainvälisten yhteyksien ylläpitämiseksi.
  4. Jakaa tunnustuspalkintoja diabetekseen liittyvästä käytännön työstä.
  5. Jakaa matka-apurahoja tieteellisiin kokouksiin.

Diabetestutkimussäätiön apurahat

Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten perustama Diabetestutkimussäätiö tukee korkealuokkaista suomalaista diabetestutkimusta. Säätiö myöntää vuosittain runsaat puoli miljoonaa euroja apurahoja. Apurahaa voivat hakea niin väitöskirjatutkijat kuin omia tutkimusryhmiään luotsaavat senioritutkijat. Apurahojen hakuaika on tammikuussa.