Tutkimukset ja selvitykset

Diabetesbarometri

Diabetesbarometri tarjoaa tietoa diabeteksen eri tyypeistä, niiden esiintyvyydestä, hoidosta ja resursoinnista sekä näiden kehittämistarpeista. Diabetesbarometrin tiedot pohjautuvat suurelta osin kyselyihin ja selvityksiin, joita on tehty diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen, terveydenhuollon ammattilaisille sekä päättäjille. Taustamateriaalina käytetään myös ajankohtaista, pääosin Suomessa tehtyä diabetestutkimusta.

Diabetesliitto koostaa Diabetesbarometrin keskustelun ja kehittämistoimien pohjaksi. Tiedot ovat käyttökelpoisia sekä terveyspolitiikan valtakunnallisessa suunnittelussa että hoidon alueellisessa järjestämisessä ja kehittämisessä. Barometrin tiedot osoittavat myös suuntaa voimavarojen oikealle kohdentamiselle terveydenhuollon muutoksissa.

Diabetesbarometri on yhtä lailla kohdennettu diabetesta sairastaville suomalaisille, heidän läheisilleen sekä muille diabeteksesta kiinnostuneille. Diabetesbarometrin tavoite on tarjota selkeä ja helppolukuinen kuvaus suomalaisesta diabetestilanteesta.

Barometri tehdään kahden vuoden välein ja julkaistaan aina Maailman diabetespäivänä.



Diabetesbarometri 2017

Diabetesbarometri 2017 kansiDiabetesbarometri 2017 kertoo, että diabetesta sairastavat toivovat terveydenhuollolta mahdollisuutta päästä ammattilaisten vastaanotolle, terveydenhuollon henkilöstöltä enemmän hoidon yksilöllisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta, tulevansa kohdatuiksi ihmisinä sairauden takana sekä asiantuntemusta hoidonohjauksessa.  

Diabetesta sairastavien kokonaismäärä kasvaa vuosittain, mutta vuosittaisten diagnoosien määrä on pienentynyt joka vuosi jo vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2016 lopussa 364 014 henkilöllä oli korvausoikeus (joko perus- tai erityiskorvaus) verensokeria alentaviin lääkkeisiin, ja uusia lääkekorvausoikeuksia alkoi 23 801 henkilöllä.

Terveydenhuollon resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa, mikä on johtanut siihen, että monin paikoin seurantakäyntejä ei pystytä järjestämään tai niiden toteutumisessa on viivettä.

Ikääntyvien diabeetikoiden määrä kasvaa muita nopeammin. Vuonna 2016 Suomessa oli jo 187 885 eläkeikäistä diabetesta sairastavaa henkilöä. Diabetesta sairastavat kertoivat ikääntymisen myös huolettavan heitä, etenkin hoidon saatavuuden ja laadukkaan hoidon toteutumisen näkökulmista.

Raskausdiabetes tarvitsee lisää resursseja

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimenpiteitä toteutetaan varsin laajasti sekä terveydenhuollossa että kuntien muussa toiminnassa, mutta maakuntien välillä on suuria eroja. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä suurin aukko on raskausdiabeetikoiden ohjauksessa sekä raskausaikana että sen jälkeen. Raskausdiabeteksen ehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan kannattaisi panostaa selvästi nykyistä enemmän resursseja.

Tyypin 1 diabeetikoiden hoito on pääsääntöisesti keskitetty erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon diabetesvastaanotolle, mutta hoidossa on suuria alueellisia eroja seurantakäyntien toteutumisessa sekä hoitoprosesseissa ja hoidon laadussa.

Tyypin 1 diabetesta sairastavia huolettaa myös epätasa-arvo omaseurantavälineiden ja omahoitovälineiden suhteen. Erityisesti insuliinipumppuja ja verensokerisensoreita on joillakin alueilla vaikea saada.

Tyypin 2 diabeetikoiden hoito on osin keskitetty ja osin hajautettu. Tyypin 2 diabeetikoita huolettaa hoitoon pääsy ja omaseurantavälineiden saatavuus. Monilla paikkakunnilla tyypin 2 diabeetikoiden seurantakäynnit toteutuvat harvakseltaan diabeteshoitajan tai väestövastuuhoitajan vastaanotoilla. Heille ei pystytä useinkaan järjestämään tarpeellista elintapaohjausta tai ohjauskäyntejä ravitsemusterapiaan tai jalkaterapiaan, vaan käynnit suunnataan pääsääntöisesti niille, joilla on jo kehittynyt lisäsairauksia.

Tyypin 2 diabeetikoiden omahoidon tueksi tarvittavien verensokerimittareiden ja -liuskojen saatavuutta on rajoitettu aiempaa enemmän. Joillakin paikkakunnilla näitä ei anneta tyypin 2 diabeetikoille enää lainkaan.

Hoidon seurantaan syytä tarttua

Terveydenhuollon järjestelmät eivät toistaiseksi mahdollista hoidon toteutumisen eikä hoidon laadun perusteellista seurantaa. Ammattilaiset ja päättäjät kuitenkin tunnistavat tarpeen näiden kehittämiseen nyt, kun hoitojärjestelyjä muutenkin mietitään uudelleen. Sote-uudistuksen edetessä tähän olisi syytä tarttua.

Tavoitteellinen ja asiantunteva moniammatillinen hoito sekä riittävä omahoidon tuki ja omahoitovälineiden saatavuus, ovat tehokkaimmat keinot vähentää diabetekseen liittyvien lisäsairauksien kehittymistä ja sairauden hoidon kokonaiskustannuksia sekä edistää diabetesta sairastavien elämänlaatua.

Diabetesbarometri 2017 (pdf) (1.1 MB)

Diabetesbarometrin 2017 on koonnut projektipäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta.

barometri2015-nettikuvapystyDiabetesbarometri 2015

Diabetesbarometrin 2015 kaikissa vastaajissa huolta aiheuttavat erityisesti hoidon ja hoidonohjauksen saatavuus ja jatkuvuus sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja henkilöresursointiin liittyvät puutteet.  Barometrin kyselyt suunnattiin diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen, terveydenhuollon ammattilaisille sekä terveydenhuollon päättäjille.

Diabetesta sairastavien huolina korostuvat erityisesti hoidonohjauksen resurssien riittämättömyys sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen.

Myös terveydenhuollon ammattilaiset pitävät hoidonohjaukseen varattuja resursseja riittämättöminä. Lääkäri- ja hoitajaresurssit ovat heistä liian niukat, erityisesti nuorten ja ikääntyneiden diabeetikoiden osalta. Toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset kertoivat osaamisvajeesta juuri samojen ryhmien hoidossa ja ohjauksessa.

Terveydenhuollon päättäjät ovat samoilla linjoilla: lähes puolet pitää diabeetikoiden hoidonohjauksen resursointia riittämättömänä. He havaitsivat vajetta erityisesti ravitsemusterapeuttien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden osallistumisessa hoitoon.

Diabetesta sairastavien määrä kasvaa edelleen

Diabetesbarometri 2015:n mukaan diabetesta sairastavien määrä kasvaa edelleen vuosittain. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Diabeteslääkkeistä sai korvausta yhteensä 307 762 henkilöä vuonna 2010 ja 352 054 henkilöä vuonna 2014. Verensokeria alentavien lääkkeiden uudet erityiskorvausoikeudet lisääntyivät vuosittain vuoteen 2011 saakka, minkä jälkeen ne ovat kääntyneet laskuun. Erityiskorvausoikeuksia myönnettiin 12 210 henkilölle vuonna 2010, 33 383 henkilölle vuonna 2011 ja 24 682 henkilölle vuonna 2014.

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen hyvään hoitoon kuuluu tehokas ja yksilöllinen hoidonohjaus. Hoidonohjaukseen ei kuitenkaan ole käytettävissä tarpeeksi terveydenhuollon asiantuntijoiden työpanosta suhteessa diabeetikoiden kasvavaan määrään, ja näin diabetesta sairastavan jokapäiväinen omahoito hankaloituu. Tällä on vaikutuksia sekä diabetesta sairastavan että hänen läheistensä hyvinvointiin.

Diabetesbarometri 2015 (pdf) (5.4 MB)

Diabeteksen kustannukset Suomessa

Diabetesliitto ja Tampereen yliopisto päivittävät parhaillaan yhdessä Diabeteksen hoidon kustannukset Suomessa -tutkimuksen tietoja. Tulosten raportointi alkaa kesällä 2017.

Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007 -tutkimuksen mukaan diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 1 304 miljoonaa euroa, josta 832,6 miljoonaa oli diabeteksen aiheuttamia lisäkustannuksia.

Alla olevan liitteen esitykseen on koottu Dehkon  tuottamien kustannustutkimuksen ja FinDM II -tutkimuksen keskeiset tulokset. 


Tilastotietoa diabeteksesta

Diabetekseen liittyvää tilastotietoa löydät yleistä diabeteksesta -osasta.

Sivua viimeksi päivitetty: 22.11.2017
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje