Tuoreet aiheet ja uutiset meiltä

rss Ajankohtaista

11.6.2018

Kesäkuun Diabetes-lehden teema on liikunta ja monenlaiset liikkujat

Diabetes-lehden kansi 3/2018Diabetes-lehden kolmosnumeron teema on liikunta. Lehden jutut kertovat liikunnasta ja liikkujista monesta eri näkökulmasta. Toimittajamme ovat käyneet jututtamassa niin huippu-urheilijoita kuin liikuntaa omaksi ilokseen harrastavia. Kaikille heille liikunta on hyvinvoinnin lähde - diabetes on harvoin liikunnan este.

Muistathan, että jos olet diabetesyhdistyksen jäsen, voit lukea Diabetes-lehteä maksutta verkossa. Verkkolehti ei ole näköislehti; siinä julkaistaan samoja juttuja kuin painetussa lehdessä, mutta eri aikataulussa.

Osa verkkolehden jutuista on avoimia kaikille, lue esimerkiksi tuoreimman lehden pääkirjoitus, jossa lehden päätoimittaja Laura Manninen kertoo, miksi liikunta on ihanaa ja kamalaa.

Maistiaisia kesäkuun Diabetes-lehden  jutuista, ole hyvä:

Selätä sohvan houkutus

Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.

Puoli tuntia päivässä - vaikka pätkissä

Yhdysvalloista kantautuu hyviä uutisia, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan jo parin minuutin liikuntahetkillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, jos päivän aikana tulee liikuttua yhteensä puolisen tuntia.

– Lyhyistä liikuntapätkistä on hyötyä etenkin niille, jotka eivät muuten juuri liiku, Diabetesliiton liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi sanoo.

Hei, me liikutaan!

Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi. Lue juttu avoimesta arkistosta.

Matka maailmanmestariksi

Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.

Himoliikkujalla on laaja lajivalikoima

Liikuntaharrastuksen aloittaminen johti myönteiseen kierteeseen oululaisen Liisa Mutasen elämässä. Liikunta on parantanut hänen kuntoaan ja tuonut hyvää mieltä. Nykyisin liikkuminen on Liisalle intohimo, ja hänen lajivalikoimaansa kuuluu monenlaista liikuntaa. Hän on kerännyt paljon tietoa verensokerinsa liikkeistä eri tilanteissa, jotta liikkuessa ei tulisi ikäviä yllätyksiä.

Olli Rahnasto, tennisammattilainen

Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.

Nautitko jo liikuntalääkettä, tyypin 1 diabeetikko?

Myös tyypin 1 diabeetikko tarvitsee liikuntaa itsensä hoitamiseen. Kunnon koheneminen vaikuttaa verensokeriin, vähentää lisäsairauksien riskiä ja auttaa pysymään energisempänä arjessa. Liikunta laskee verensokeria paitsi suorituksen aikana myös sen jälkeen, joten ykköstyypin diabeetikon täytyy tuntea liikunnan, ruuan, verensokerin ja insuliinin annostelun yhteispeli, jotta hän voi liikkua turvallisesti, ilman pelkoa liian matalan verensokerin vaarasta.

Laihduttaako liikunta?

Kun tarkoitus on pudottaa painoa, ihmisen energiatasapainon tulee muuttua. Vanha perussääntö kuuluu, että kun kuluttaa kaloreita enemmän kuin niitä saa, on mahdollista laihtua. Yleensä laihduttajalle suositellaan muutoksia syömiseen, mutta voiko painoa pudottaa liikuntaa lisäämällä?

Lyhtykin treeni vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobeihin

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin säännöllinen tehotreeni voi antaa merkittäviä terveyshyötyjä tyypin 2 diabeetikoille. Lyhyt mutta intensiivinen harjoittelu vaikuttaa suoliston mikrobikantaan ja voi vähentää näin esimerkiksi lisäsairauksien riskiä.

Hyvästi kakkostyyppi!

Brittitutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia painonpudotuksesta: 86 prosentilla diabeetikoista, jotka onnistuivat pudottamaan painoa 15 kiloa, sokeriaineenvaihdunta palautui normaaliksi. Mutta mitä sanovat suomalaiset asiantuntijat: voiko kakkostyypin diabeteksen parantaa?

Suosi hitaita hiilihydraatteja

Niin sanotut nopeat eli korkean glykemiaindeksin hiilihydraatit nostavat veren sokeriarvoja nopeammin ja jyrkemmin kuin matalan glykemiaindeksin hitaiksi kutsutut hiilihydraatit. Mitä matalampi glykemiaindeksi on, sitä tasaisempana veren sokeriarvot pysyvät. Kummanlaisia hiilareita sinun lautaseltasi löytyy?

Lisää liikkuvuutta


Diabetekseen liittyvä kudosten sokeroituminen kiristää jänteitä ja jäykistää niveliä, mikä voi aiheuttaa liikerajoituksia etenkin käsiin. Arjen aktiviteetit pitävät yllä liikkuvuutta, mutta esimerkiksi suurten pallonivelten liikelaajuuden turvaamiseksi tarvitaan myös venyttelyä.

Lepoa liikunnan vastapainoksi

Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.

Gastropareesi peitti alleen sepelvaltimotaudin oireet

Eija Tapanaisella todettiin viime kesänä kaksi uutta sairautta: sepelvaltimotauti ja gastropareesi. Gastropareesi hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, ja siksi Eija on joutunut opettelemaan ihan uudenlaisen tavan syödä. Gastropareesia hoidetaan pääasiassa ruokavaliomuutoksilla, mutta myös verensokerin täytyy olla hyvissä lukemisssa.

Iäkkäänkin kannattaa liikkua, mutta ei hampaat irvessä

Kohtuullisuus, professori Ilkka Vuori sanoo lyhyesti, kun häneltä kysyy, mikä on tärkeintä iäkkäiden ihmisten liikunnassa. Jos liikunta ylittää omat fyysiset ja henkiset voimavarat, lisähyödyt terveydelle ja kunnolle jäävät pieniksi kasvavasta uurastuksesta huolimatta, ja samalla riskit voivat kasvaa. Siksi kuntoilussa kannattaa mieluummin panostaa määrään kuin rasittavuuteen.

Annika löysi diabetesminänsä Kakkois-Aasiassa

Annika Joukama kannustaa kaikkia diabeetikkoja hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan omia rajoja. Hän lähti yksin reppumatkalle Aasiaan ja siihen saakka harmilliselta tuntunut diabetes ei enää ollutkaan elämää rajoittava asia taikka rasite. Nyt hän haaveilee jo uudesta matkasta.

Vertaistukea vastasairastuneiden vanhemmille

Diabetesta sairastavan Rasmus-pojan äiti Janika Killström päätti tarjota vastasairastuneiden diabeetikkolasten perheille vertaistukea Jorvin sairaalassa. Vertaistuen tavoitteena on, että vanhemmilla olisi turvallisempi ja varmempi olo heti sairauden alussa. Tieto siitä, että toinen perhe on kokenut saman ja selvinnyt, antaa voimia.



Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje