Tuoreet aiheet ja uutiset meiltä

rss Ajankohtaista

4.12.2018

Euroopan diabetesliitot koolla Tiranassa 23-25.11.2018 – mitä uutta?

Euroopan diabetesliittojen konferenssissa 23.-25.11. teemana oli tärkeä ”Access to new therapies”. Eniten puhututtivat tekoälyn mahdollisuudet diabeteksen hoidossa, lääkkeiden biosimilaarit sekä hoidon laatuindikaattorit.

IDF:n (International Diabetes Federation) Euroopan alueen jäsenet kokoontuvat joka toinen vuosi konferenssiin. IDF Europe muodostuu 69 kansallisesta diabetesyhdistyksestä 44 eri maassa, joten monimuotoisuus hoidon suhteen on suurta. Siinä missä toiset maat kamppailevat insuliinin laadun kanssa ja haaveilevat glukoosisensoreista, toiset ovat ottaneet käyttöön täysimääräisesti uusimmat hoidot.

Tekoäly voisi parantaa hoitotuloksia

Tutkija Massimo Massi-Benedetti, joka toimii puheenjohtajana Hub for International Health Researchissä, avasi tekoälyn mahdollisuuksia sairaanhoidossa. Hän kuvasi kehityskaaren potilaskeskeisyydestä tiimikeskeisen lähestymisen kautta yhä yksilöllisempään hoitoon. Massi-Beneditti näki tekoälyllä kolme mahdollista roolia: päätöksentekoa tukeva rooli, itsenäisen päätöksentekijän rooli sekä robotiikka.

Päätöksentekoa tukevia rooleja on jo nyt käytössä diabetesteknologiassa, esimerkiksi sensoreiden glukoosiennusteet ja ennakoivat hälytykset. Tulevaisuudessa tekoäly voisi laskea lautaselta hiilihydraattien määrän, arvioida aktiivisuussovelluksista liikunnan määrän ja ehdottaa sopivaa insuliiniannosta – tai jopa annostella sen. Hiilihydraatit laskeva sovellus on jo olemassa, ja tutkimuksen mukaan se arvioi hiilihydraatit keskimäärin paremmin kuin diabeetikko itse. Myös liikunnan tehoa laskevaa sovellusta, joka on yhdistetty keinohaimaan, on jo tutkittu.

Massi-Benedittin mukaan keskeinen kysymys kuuluu: onko lääketiede valmis tekoälylle? Kenellä on tulevaisuudessa viimeinen sana kliinisessä päätöksenteossa, johon osallistuu tietokone? Onko lääkärillä vielä päätösvaltansa? Määrittelevätkö vakuutusyhtiöt tai sairaalat tekoälyn algoritmit, vai onko potilaalla vielä sananvaltaa? Tekoäly avaa joka tapauksessa huimia mahdollisuuksia hoidon yksilöllistämiseen ja laadun parantamiseen.

Biosimilaarit – uhka vai mahdollisuus?

Monien Euroopan maiden lääkemarkkinoille on tullut biosimilaareja insuliineista. Suomessakin on käytössä kaksi insuliinin biosimilaaria, ja lääkärin on kirjoitettava asiakkaalle edullisinta vaihtoehtoa, oli se sitten alkuperäisvalmiste tai biosimilaari. Suomessa hintakilpailu on johtanut siihen, että osa insuliineista on poistunut kela-korvauksen piiristä.

Biosimilaareista alusti Adrian Van den Hoven, joka työskentelee Medicines Europe -organisaatiossa. Hän korosti, että biosimilaarit mahdollistavat insuliinien edullisemman hinnan ja saatavuuden potilaille. Suomessakin on noussut uutisotsikoihin kysymys insuliinin riittävyydestä maailmassa, kun diabetes yleistyy. Keskustelussa ei ole kysymys insuliinin riittävyydestä sinänsä, vaan ihmisten taloudellisesta mahdollisuudesta hankkia sitä.

Monet diabetesliitot nostivat keskustelussa esiin huolia biosimilaareista. Ovatko ne samanlaisia vai samankaltaisia kuin alkuperäisvalmisteet? Liittyykö niihin turvallisuus- tai laaturiskejä ja valvotaanko näitä riittävästi? Potilasjärjestöjen näkökanta tuntui olevan, että vaihto lääkkeestä toiseen on sellainen jokapäiväistä hoitoa koskeva päätös, joka lääkärin tulisi tehdä yhdessä potilaan kanssa. Usein vaihtoon liittyy myös annosteluväline, joka saattaa olla tärkeässä asemassa lääkkeen valinnassa.

Tällä hetkellä vaihto biosimilaariin tapahtuu kaikissa maissa lääkärin kirjoittamalla reseptillä, ei siis apteekin tiskillä vaihtamalla kuten niin sanotussa geneerisessä vaihdossa. Jotkin Euroopan maat, mm. Saksa ja Iso-Britannia, harkitsevat vaihtoa apteekissa, mutta tätä eivät potilasjärjestöjen edustajat kannattaneet.

Potilaslähtöistä laadun arviointia

Tiranassa esiteltiin myös ICHOM-projekti, joka kehittää diabetekseen laatuindikaattoreita potilaslähtöisesti ja potilasjärjestöyhteistyössä. Lähtökohtana on arvomaailma, jossa terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa potilaan keskeiseksi kokemaa hyötyä.

Perinteisten kliinisten laatuindikaattoreiden rinnalle oli nostettu mielen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja jaksamiseen liittyviä asioita. Projektin tutkijoiden mukaan ilman näitä näkökohtia riskinä on kustannusten leikkaaminen välittämättä potilaalle välittyvästä hoidon laadusta. Projekti pyrkii rakentamaan kansainvälisesti vertailukelpoisen järjestelmän (standard set). Ehdotus indikaattoreista on nähtävissä projektin verkkosivuilla.

Suomessahan laadunarviointijärjestelmän rakentaminen on parhaillaan käynnissä THL:n pilottiprojektina, jossa myös Diabetesliitto on mukana.

Tekstin on laatinut Tiranassa IDF Europen kokouksessa paikalla ollut Diabetesliiton viestintäjohtaja Laura Manninen. Lue kokouksesta lisää täältä (sivusto on englanninkielinen).
IDF Europe Tiranassa
Euroopan diabetesliittojen konferenssissa 23.-25.11. teemana oli tärkeä ”Access to new therapies” eli vapaasti suomennettuna "Uusien hoitomuotojen saatavuus."



Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje