Hyvä tietää riskitestistä

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen voidaan arvioida yksinkertaisella rasti ruutuun -riskitestillä. Riskitestin ovat laatineet kansanterveystieteen professori Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopistolta ja erikoistutkija Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Miksi riskitestissä kysytään juuri nämä kahdeksan kysymystä?


1. Ikä

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa iän mukana. Riski alkaa lisääntyä noin kolmikymppisenä, 60 ikävuoden tienoilla jo hyvin selvästi.

Ikä on esimerkki tekijöistä, joihin ei voi vaikuttaa. Se on kuitenkin tärkeytensä vuoksi mukana testin kysymyksissä.

2. Painoindeksi eli BMI (Body Mass Index)

Diabetes kehittyy sitä todennäköisemmin, mitä suurempi painoindeksi on. Tähän johtopäätökseen on tultu kaikissa tutkimusaineistoissa. Kun painoindeksi on 2530, on painonpudotuksesta hyötyä.

Lihaksikkuus voi nostaa painoindeksiä. Diabetesriskin kannalta lihaksikkuus on hyvä asia, sillä se parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Painoindeksin tuijottamisessa voi siis jonkin verran joustaa. Joustettava on kuitenkin molempiin suuntiin. Jos on hyvin pieni ja kevytrakenteinen, painoindeksi ei saisi hätyytellä raja-arvoa 25.

3. Vyötärönympärys

Diabetesriskin kannalta vyötärönmitta on painoakin tärkeämpi mittari. Painon kertyminen juuri vatsan kohdalle on haitallista sokeriaineenvaihdunnalle. Vyötärö kertoo varsin hyvin vatsaontelon sisällä olevasta rasvasta. Se on vaarallisempaa kuin ihon alla oleva rasva. Naisilla ihon alle voi kertyä paljonkin rasvaa, kun taas miehillä rasva kasautuu monesti vatsan kohdalle.

Vyötärönympäryksen ja vatsaonteloon kertyneen rasvan välinen suhde ei ole juurikaan riippuvainen henkilön pituudesta. Jos itse arvioi olevansa lihaksikas ja siksi vankkarakenteinen tai on erityisen pitkä, kannattaa katsoa peiliin: näkyykö vyötäröllä ylimääräistä?

4. Liikunta

Aikuisille vähintään puoli tuntia liikuntaa päivässä on yleinen suositus. Liikunta voi koostua vaikkapa kolmesta eri kymmenen minuutin pätkästä. Tällä kysymyksellä halutaan korostaa sitä, että täysi liikkumattomuus on merkittävä diabetesriski. Liikunnaksi lasketaan yhtä lailla arkinen kaupassa käynti ja mattojen tamppaus kuin lenkkeily ja kuntosaliharrastus.

5. Kasvisten, hedelmien tai marjojen syönti

Suositus on, että kasviksia syötäisiin puoli kiloa päivässä. Äkkiseltään määrä voi kuulostaa isolta. 500 grammaa tulee kuitenkin nopeasti täyteen isohkosta omenasta, kunnon porkkanasta, tomaatista ja palasta kurkkua. Kysymyksellä haetaan tietoa siitä, syökö kasviksia ylipäätään vai ei eli kuuluvatko ne perusruokavalioon.

6. Säännöllinen verenpainelääkitys aiemmin tai nykyisin

Ihmisillä, joilla on korkea verenpaine, on taipumusta sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kysymällä lääkityksestä selviää, onko kohonnut verenpaine havaittu vastaanotolla. Lisäksi jotkut verenpainelääkkeet voivat nostaa verensokeria.

7. Kohonnut verensokeri esimerkiksi terveystarkastuksessa, jonkin sairauden yhteydessä tai raskauden aikana

Lievästi koholla oleva verensokeri voi pikku hiljaa kehittyä diabetekseksi. Satunnaisesti todettu korkea verensokeri voi siis toimia diabeteksen ennusmerkkinä.

Esimerkiksi raskauden aikainen heikentynyt sokerinsietokyky tai raskausdiabetes on erittäin suuri tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Riski on suurimmillaan välittömästi raskauden jälkeen. Noin puolelle raskausdiabeteksen sairastaneista tulee 510 vuoden kuluessa tyypin 2 diabetes.

8. Perheenjäsenten tai sukulaisten diabetes

Diabetes lähisuvussa kertoo riskistä. Perimäänsä ei voi vaikuttaa, mutta diabeteksen suvussa pitäisi toimia herättäjänä.

Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksella on yhteys. Tyypin 1 diabeetikoilla on suvussaan tavallista enemmän tyypin 2 diabetesta ja toisinpäin.

 

Sivua viimeksi päivitetty: 13.12.2018

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje