Iän myötä valtimot kalkkiutuvat, ja diabetes lisää kalkkiutumisen vaaraa.
Huono verensokeritasapaino nopeuttaa valtimoiden ahtautumista. Mitä huonompi sokeritasapaino on, sitä suurempi on valtimotaudin riski. Valtimotautivaaraa lisäävät myös poikkeavat veren rasva-arvot, korkea verenpaine ja tupakointi.
Sydämeen verta kuljettavien valtimoiden eli sepelvaltimoiden ahtautumisen yleisin oire on rasituksessa tuleva ahdistus tai puristava rintakipu. Se johtuu sydänlihaksen hapenpuutteesta ja rauhoittuu yleensä nopeasti levolla ja nitrolla. Jos sepelvaltimo tukkeutuu, syntyy sydäninfarkti eli sydänlihaksen kuolio sen verisuonittamalle alueelle.
Epäillyn sepelvaltimotaudin tutkimiseksi tehdään usein kliininen rasituskoe eli rasitussydänfilmi. Tarvittaessa voidaan tehdä oireita helpottava ohitusleikkaus tai valtimoahtauman pallolaajennus.
Aivovaltimoiden ahtaumat voivat aiheuttaa tilapäisiä aivoverenkiertohäiriöitä, ns. TIA-kohtauksia.
TIA-kohtaukset menevät ohi parin tunnin, viimeistään 24 tunnin kuluessa. Tavallisimpia oireita ovat toispuoleinen halvaus tai puheen vaikeutuminen. Joskus oireet voivat muistuttaa hypoglykemian oireita, ja verensokeri onkin hyvä tarkistaa.
Jos osa aivokudoksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen vuoksi, puhutaan aivoinfarktista. Sen vaaraa voi vähentää tuntuvasti hyvällä verenpaineen ja verensokerin hoidolla.
Lisätietoa:
Viimeisin päivitys 01.03.2010