Diabetesliiton ylilääkäri: Diabeteksen hoito ruokavaliolla -kirjan ohjeita ei voi suositella laajemmin sovellettaviksi

Kirurgi Antti Heikkilä on kirjoittanut kirjan Diabeteksen hoito ruokavaliolla, jossa hän esittelee käsityksiään diabeteksen hoidosta ja erityisesti diabeetikolle sopivasta ruokavaliosta.

Kirjassa on herätteleviä ajatuksia nykyisestä elämänmenosta, jossa luonnollinen lähiruoka ja perheen yhteiset rauhalliset ruokahetket ja yhdessäolo ovat saattaneet jäädä kiireisen ja stressaavan elämänrytmin jalkoihin.

Tasapainoinen ja monipuolinen ruokailu on muuttunut osalla ihmisistä pikaruuan ja valmisruuan hotkimiseksi - ja rasvainen, ravintoköyhä sekä paljon sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja ja lisäaineita sisältävä ravinto on osaltaan johtanut lihomiseen ja diabeteksen yleistymiseen. Tästä ei liene epäilystä.

Samanaikaisesti päivittäinen elämä on muuttunut entistä vähemmän ruumiillista rasitusta vaativaksi, liikunta on monella vähentynyt ja yhä enemmän energiaa saadaan alkoholista. Ylimääräinen energia - myös yli tarpeen syödyt hiilihydraattipitoiset ruuat - varastoituu rasvana, erityisesti vatsan alueelle ja maksaan, mikä heikentää insuliinin tehoa ja altistaa tyypin 2 diabetekselle.

Toisin kuin Heikkilä väittää, Diabetesliitto tai diabetesyhdistykset eivät suosittele tällaista lihomista edistävää ruokavaliota tai elämäntapaa.

Diabetesliiton ruokavaliosuositus on ajan tasalla

Diabetesliiton asiantuntijatyöryhmän laatima Diabeetikon ruokavaliosuositus on päivitetty tammikuussa 2008. Siinä suositellaan, että 45–60 prosenttia diabeetikoiden energiansaannista tulisi päivittäin runsaskuituisista hiilihydraateista. Hiilihydraatit suositellaan jaettavaksi päivän eri aterioille ja niiden määrä ja laatu valittavaksi siten, että tuloksena on mahdollisimman hyvä verensokeritasapaino.

Suosituksen mukaan laihduttajan energian saannin tulee olla pienempää kuin energian kulutus, ja painoa pudotettaessa proteiinin suhteellinen osuus voi olla jonkin verran runsaampi kuin diabeetikon ruokavaliossa muuten. Lisäksi suositellaan kovan rasvan vähentämistä, sokerin ja sokeroitujen juomien välttämistä sekä pienen glykemiaindeksin ruokien valitsemista. Ammattitaitoinen hoitohenkilökunta soveltaa suosituksia ruokavalio-ohjauksessaan yksilölliseksi neuvonnaksi.

Heikkilä neuvoo diabeetikoita selvittämään verensokerin omamittauksilla erilaisen ruokailun vaikutuksia verensokeriin. Tämä on kaikin tavoin suositeltavaa, samoin kuin liikunnan vaikutusten selvittäminen. Yli 20 vuotta kestäneessä diabeteslääkärin vastaanottotoiminnassa ja Diabeteskeskuksen kursseilla olen lukuisia kertoja voinut todeta, miten nykyisten ruokavaliosuositusten pohjalta koostetulla ruokailulla verensokerit korjaantuvat hyvin. Kun syödään säännöllisesti kasvisvoittoista ruokaa ja ruokamääriä vähennetään, paino lähtee laskuun - ja tällöin myös lääkkeitä ja insuliinia voidaan tyypin 2 diabeetikoilla yleensä vähentää.

Painonhallinnassa yksilöllisyys on valttia

Heikkilän ohje diabeteksen hoitoon, diabetestyypistä riippumatta, on tuntuva hiilihydraattien rajoittaminen (30–60 grammaan hiilihydraatteja vuorokaudessa) ja energian saanti ensisijaisesti eläinrasvasta. Hänen mukaansa kolesterolilääkkeiden ja insuliinin käyttö tyypin 2 diabeetikoilla tulisi lopettaa, ja esimerkiksi insuliinin eritystä lisäävän lääkkeen hän esittää korvattavaksi kanelilla. Lisäksi Heikkilä suosittaa diabeetikoille noin 13:a erilaista lisäravinnetta. Minun on vaikea uskoa, että näillä ohjeilla estettäisiin laajemmin ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen yleistyminen tai ratkaistaisiin sokeritasapainoon liittyvät ongelmat - eikä Heikkilä myöskään esittele tästä vakuuttavia tutkimuksia.

Tutkimuksia, joissa olisi selvitetty voimakkaan hiilihydraattirajoituksen vaikutuksia tai turvallisuutta diabeetikoille pidemmän päälle, ei ole. Tämä ei toki poissulje sitä, että joitakin ihmisiä vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen on auttanut diabeteksen hoidossa ja painonhallinnassa, sillä tyypin 2 diabeetikoilla verensokeri alenee painon laskiessa - laihdutustavasta riippumatta. Lisäksi diabetes on kovin yksilöllinen sairaus. Jokainen aikuinen päättää loppujen lopuksi itse, minkälaista ruokaa syö, ja jokainen lääkäri hoitaa potilaitaan oman kokemuksensa ja toivottavasti parhaimman tutkimustiedon mukaan.

Nykysuosituksiin perustuva ruokavalio on tutkittua ja tuloksellista

Perätessään tutkimuksia, joissa olisi testattu nykyisiä ruokavaliosuosituksia, Heikkilä ei noteeraa suomalaista [1-3] tai amerikkalaista tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimusta [4]. Näissä molemmissa todettiin, että nykyisten suositusten mukainen ruokavalio yhdessä lisätyn liikunnan kanssa vähentää sairastumista diabetekseen lähes 60 prosentilla.

Yhdysvalloissa on parhaillaan käynnissä tutkimus, jolla selvitetään tehostetun elintapaohjauksen vaikutusta yli 5 000:lla tyypin 2 diabetekseen jo sairastuneella henkilöllä [5]. Vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta tutkimusryhmän painonlasku oli keskimäärin 8,6 prosenttia ja sokeritasapaino, veren rasva-arvot ja verenpaine saatiin matalammiksi pienemmällä lääkityksellä. Vastaavia pienempimuotoisia tutkimuksia on tehty myös Suomessa.

Pitkäkestoisissa ruokavaliotutkimuksissa ongelmaksi on yleensä noussut ihmisten huono valmius noudattaa pidemmän päälle tavallisesta ruokailusta kovasti poikkeavaa ruokavaliota. Tässä onnistui kuitenkin tuore israelilainen tutkimus, jossa seurattiin kahden vuoden ajan 322 keski-ikäistä ja ylipainoista henkilöä, jotka oli arvottu kolmeen ruokavalioryhmään [6]. Painonmuutos kahden vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta oli vähäkalorisella ruokavaliolla -2,9 kiloa, Välimeren tyyppisellä ruokavaliolla -4,4 kiloa ja Atkinsin dieettiin pohjaavalla ruokavaliolla -4,7 kiloa. Atkinsin dieetin pohjalta koostetussa ruokavaliossa hiilihydraatit muodostivat keskimäärin 40 prosenttia energiansaannista, mikä on hyvin lähellä nykysuositusten mukaista diabetesruokavaliota. Artikkelin yhteenvedossa kirjoittajat toteavatkin, että painonhallintaan tähtäävä ruokavalio voidaan tutkimuksen perusteella koostaa aikaisempaa yksilöllisemmin, mikä mielestäni on aivan toivottua.

Perustelemattomia ja vaarallisiakin väitteitä

Heikkilän kirja sisältää runsaasti perustelemattomia väitteitä. Hän esimerkiksi toteaa, että sydänsairastavuudessa ei ole Suomessa tapahtunut mitään muutosta parempaan suuntaan. Päinvastainen viesti tulee tuoreesta Finriski-aineistoon perustuvasta selvityksestä [7], jossa todetaan sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriskin alentuneen viimeisten viiden vuoden aikana veren kolesterolipitoisuuksien laskun ja tupakoinnin vähenemisen vuoksi. Lisäksi kuolinsyytilastojen mukaan miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on alentunut 80 prosenttia 35 vuoden aikana. Myös diabeetikoiden sydäntautisairastuvuus on alentunut, vaikka heidän sairastumisriskinsä on edelleen suurempi kuin muiden (Diabetesbarometri 2005). Tyypin 1 diabeetikoilla diabetekseen liittyvä munuaissairaus ja silmänpohjasairaus ovat selvästi vähentyneet nykyisillä hoidoilla.

Vaarallisia ohjeita tyypin 1 diabeetikoille

Heikkilän kirjan kieli on useassa kohdassa varsin ronskia, jopa vaarallista tyyliin ”Jos ei kykene luopumaan leivästä, puurosta ja pastasta, niin sitten on parasta vain piikittää kunnolla insuliinia ja heittää tämä kirja roskiin” tai ”Jatkuva insuliinin piikittäminen (tyypin 1 diabeetikolla) ei tee muuta kuin lihottaa sekä potilaan että lääketehtaan kassan”. Viittaukset tyypin 1 diabeetikoiden hoitoon ovat suorastaan edesvastuuttomia ja hengenvaarallisia: ”On lapsia jotka ovat pärjänneet pitkiä aikoja ilman insuliinia ja käyttäneet insuliinia ajoittain, kun on ollut siihen tarvetta”. Tyypin 1 diabeetikoille (insuliininpuutosdiabetes) insuliini on elintärkeän hormonin korvaushoitoa.

Vaikka myös tyypin 1 diabeetikoilla tapahtuu herkästi painon nousua, niin toivottavasti kukaan heistä ei lähde tämän kirjan pohjalta vähentämään insuliinejaan, saati jättämään niitä pois. Heikkilä lisäksi väittää, että monet tyypin 1 diabeetikot pitävät nykyistä hoitokäytäntöä (monipistoshoitoa) hankalana. Itselläni on täysin päinvastainen näkemys: olen keskustellut lukemattomien 20-40 vuotta diabetesta sairastaneiden tyypin 1 diabeetikoiden kanssa, ja harvaa poikkeusta lukuun ottamatta jokainen on pitänyt nykyistä monipistoshoitoa parempana kuin takavuosien yhden tai kahden pistoksen hoitoa. Hoitomuoto toki valitaan yksilöllisesti yhdessä ammattilaisen kanssa ja sovitetaan ruoka- ja liikuntatottumuksiin.

Vastakkainasettelu on turhaa

Kaiken kaikkiaan Antti Heikkilän kirja ei tuo uutta tietoa tai tutkimuksin perusteltua näkemystä hiilihydraatti- tai kolesterolikeskusteluun. Päinvastoin se sisältää paljon pelottelua ja perustelemattomia väitteitä. Kirjan lähdeviitteiksi antamista internetosoitteista useat eivät avaudu ollenkaan, ja suuri osa johtaa erilaisiin lehtikirjoituksiin eikä varsinaisiin tutkimuksiin.

Vastakkainasettelu on turhaa. Diabetes on yksilöllinen sairaus, ja sen syntymekanismeihin ja hoidon keinoihin kohdistuu valtavasti tutkimustyötä. Diabetesalan ammattilaiset suhtautuvat avoimin mielin uuteen tutkimustietoon ja sovittavat sen omaan kokemukseensa. Hoitosuositukset päivittyvät sitä mukaa, kun tieto sairauksien mekanismeista ja erilaisten ruokavalio- ja lääkehoitojen vaikutuksista lisääntyy.

En voi suositella kirjan ohjeita laajemmin sovellettaviksi. Käytännön pitkän linjan diabeteslääkärin näkökulmasta diabeteksen hoito koostuu edelleenkin kuuntelusta ja keskustelusta, tasapainoisesta ja tarvittaessa laihduttavasta ruokavaliosta ja liikunnasta sekä tarvittaessa lääkehoidoista (mukaan lukien insuliinihoito).

Pirjo Ilanne-Parikka
Diabeteslääkäri
Ylilääkäri, Diabetesliitto

• [1] Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, et al. (2001) Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 344: 1343-1350
• [2] Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M, et al. (2006) Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 368: 1673-1679
• [3] Lindström J, Peltonen M, Eriksson J, et al. (2006) High-fibre, low-fat diet predicts long-term weight loss and decreased type 2 diabetes risk: the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetologia 49: 912
• [4] The Diabetes Prevention Program Research Group (2002) Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 346: 393-403
• [5] The Look Ahead Research Group (2007) Reduction in weight and cardiovascular disease risk factors in individuals with type 2 diabetes: One-year results of the Look AHEAD trial. Diabetes Care 30: 1374-1383
• [6] Shai I, Schwarzfuchs D, Henkin Y, et al. (2008) Weight Loss with a Low-Carbohydrate, Mediterranean, or Low-Fat Diet. N Engl J Med 359: 229-241
• [7] Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, et al. (2008) Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suomen Lääkärilehti 15: 1375

kaikki tiedotteet »

Viimeisin päivitys 18.09.2008

Tulostettava versio