Etusivu » Tietoa diabeteksesta » Mikä on diabetes

Mikä on diabetes

Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti:

• tyypin 1 diabetes: syynä insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena
• tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat
• raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve
• muista syistä johtuva diabetes: syynä esim. haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman poisto, hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti.

Kaikkien diabetestyyppien sisällä voi olla erilaisia ilmenemismuotoja, ja hoito voi ulottua ruokavaliosta insuliiniin. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana, mutta myös vanhempana. Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös nuoruudessa tai lapsuudessa. Lievempien tautimuotojen osalta on mahdollista päästä takaisin verensokerin normaalialueelle, esimerkiksi painonlaskun tai liikunnan lisäämisen avulla, mutta geeneissä oleva alttius säilyy.

LADA (Latent autoimmune Diabetes in Adults) on aikuisiällä alkava, hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabeteksen kaltainen autoimmuunidiabetes, joka on noin 10 prosentilla aikuisena tyypin 1 diabetekseen sairastuneista.

MODY (Maturity Onset Diabetes in the Young) on nuorella iällä alkava tyypin 2 diabetes, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä. MODY-diabeetikot ovat yleensä normaalipainoisia. Heidän osuutensa tyypin 2 diabeetikoista on noin 5 prosenttia.

Diabeteksen oireet

Kun elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa, sokeria kertyy liikaa vereen. Tästä aiheutuvat tyypilliset oireet ovat:

• virtsanerityksen lisääntyminen
• jano
• tahaton laihtuminen
• väsymys.
  

Diabeteksen toteamiseen tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys.

Tyypin 1 diabeteksen toteamisen viivästyminen voi johtaa happomyrkytykseen, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus.

Tyypin 2 diabetekselle on ominaista hidas kehittyminen ja salakavala oireettomuus. Oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä - varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä. Tyypin 2 diabeetikkojen lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa aika ajoin, varsinkin jos ilmenee taipumusta keskivartalolihavuuteen.

Diabeteksen toteaminen

Diabetes on kyseessä kun verensokerin

• paastoarvo plasmasta mitattuna on vähintään 7 mmol/l ja kokoverinäytteestä mitattuna vähintään 6,1 mmol/l tai
  
• 2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna vähintään 11 mmol/l ja kokoverinäytteestä mitattuna vähintään 10 mmol/l (kapillaarinäytteestä vastaavat raja-arvot ovat 12 mmol/l ja 11 mmol/l).

Viimeisin päivitys 01.03.2010

Tulostettava versio