Happojen eli ketoaineiden seuranta

Lapsi leikkii
Insuliinin puute johtaa happomyrkytykseen.

Veren happojen eli ketoaineiden mittaaminen tarvittaessa on osa tyypin 1 diabeetikon omaseurantaa.

Hapot kannattaa mitata aina, kun verensokeri on toistuvasti yli 15 mmol/l tai kun on sairas. Hapot ovat merkki insuliininpuutteesta, ja elimistö tarvitsee tällöin lisäinsuliinia.

Happojen ilmestyminen vereen merkitsee aina insuliininpuutetta, mikäli verensokeri on samaan aikaan korkea. Jos elimistöstä puuttuu insuliinia, se ei voi käyttää sokeria energianlähteenään vaan joutuu polttamaan rasvoja. Rasvojen palaminen on tällaisessa tilanteessa epätäydellistä, ja silloin syntyy happoja.

Diabeetikon happomyrkytys on aina hengenvaarallinen.
Happomyrkytys voi ilmaantua nopeastikin, tunneissa.

Happomyrkytyksen voi parhaiten ehkäistä
  • huolehtimalla insuliinipistoksista
  • mittaamalla verensokeria
  • mittaamalla tarvittaessa veren hapot
  • hyödyntämällä saadut tulokset insuliinihoidossa.

Ketoaineiden mittausta suositellaan erityisesti lapsille, insuliinipumpun käyttäjille, raskaana oleville ja sairaana oleville diabeetikoille. Ketoaineet voidaan mitata virtsasta tai verestä.

korkeanoireet2010

Tulostettava PDF Liian korkean ja matalan verensokerin oireet:
Liian matalan tai korkean verensokerin tuntemukset netti (pdf) (429.3 KB)

Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä