Miksi lapseni sairastui diabetekseen?
Mitä nyt tapahtuu?

Miksi juuri meidän lapsemme?

Diabeteksen aiheuttajaa ei tiedetä. Diabetekseen kuten moneen muuhunkin tautiin sairastuminen on ikään kuin sattuman oikku. Esimerkiksi tiheä karkkipussilla käynti ei ole aiheuttanut diabetesta. Myöskään vanhempien aikaisempi käytös lasta kohtaan, esimerkiksi riidat ja muut vastaavat psyykkiset tekijät eivät vaikuta taudin syntyyn. Diabeteksen ilmaantuminen ei siis ole kenenkään syy, ei lapsen eikä vanhempien. Viime vuosina on löytynyt perintötekijöitä, geenejä, jotka ovat yhteydessä sairastumiseen. Geenien joukossa on sekä suojaavia että altistavia.

Diabeteksessa ei ole mitään salattavaa tai hävettävää, siitä voi puhua kenen kanssa tahansa. Kun diabetesta osaa hoitaa hyvin, tietää lääketieteestä, ihmiskehon toiminnasta, kemiasta ja monista muista asioista paljon enemmän kuin useimmat ihmiset koskaan.

Olisiko auttanut, jos oireet olisi huomattu aikaisemmin?

Joskus lapsella on lieviä oireita viikkoja, jopa kuukausia ennen kuin tauti varsinaisesti puhkeaa. Diabeteksen tuloa ei kuitenkaan olisi voinut estää, vaikka hoitoon olisi hakeuduttu jo ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Lapsen vointi on tietenkin alussa parempi, jos hoito aloitetaan varhain.

Voiko diabetekseen kuolla?

Ennen insuliinin keksimistä kaikki diabetekseen sairastuneet lapset kuolivat insuliinin puutteeseen. Jos lapsen diabetesta ei hoideta valvotusti insuliinilla, tautiin voi edelleen kuolla. Huolellinen insuliinihoito turvaa kuitenkin normaalin kehityksen.

Tuleeko diabetes liiasta sokerin syönnistä?

Tiedetään varmasti, että aikaisemmalla sokerin tai makeisten syömisellä ei ole yhteyttä diabeteksen puhkeamiseen.

Tarttuuko diabetes?

Diabetes ei tartu. Diabetekseen sairastunut lapsi voi olla toisten lasten ja aikuisten kanssa aivan kuten muutkin.

Onko pistäminen vaikeaa ja sattuuko se?

Insuliinin pistämisen oppii nopeasti. Useimmissa hoitopaikoissa vanhemmat tai lapsi aloittavat ohjattuna pistämisen heti ensimmäisestä pistoskerrasta. Pistämisen välitön opettelu on tärkeää: siitä alkaa itsenäisen hoidon oppiminen. Verensokerin mittaus opetellaan myös välittömästi. Siihen kuuluu sormenpäähän pistäminen, veripisaran puristaminen ja verensokerimittarin käytön opettelu.

Insuliinin pistämisessä käytetyt neulat ovat äärimmäisen teräviksi hiottuja ja ohuita. Itse pistäminen ei nykyisillä välineillä juurikaan tunnu; enemmän on kyse sen epämiellyttävän asian pohtimisesta, että kohta täytyy pistää. Pistämiseen liittyvistä asioista kannattaa keskustella alussa usein ja kehittää pistämiseen sujuva rutiini.

Kun verensokeria mitataan, sormenpäähän pistetään erityisellä laitteella, jolloin verinäytteen otto sujuu varsin vaivattomasti.

Millaista ruokaa – eikö koskaan enää karkkia?

Lapsidiabeetikon hyvä ruoka on käytännössä samanlaista kuin muillekin suositeltava, terveellinen ruoka.

Diabeteksen toteamista edeltävinä viikkoina tai päivinä lapsen ruokahalu voi olla huono. Insuliinihoidon aloitus palauttaa kuitenkin ruokahalun nopeasti ennalleen. Diabetesta sairastava lapsi tuntee nälän kuten muutkin lapset, eikä diabetes muuta lapsen energiantarvetta. Tärkeää on se, että lapsi saa syödä ruokahalun mukaisesti: tarkoitus ei ole elää nälässä, eikä lapselle tarvitse tuputtaa ruokaa ylen määrin.

Insuliinihoito pyritään suunnittelemaan niin, että lapsidiabeetikko voi toteuttaa samanlaista ateriarytmiä kuin muutkin lapset. Kaikkien kasvavien lasten energiantarve vaatii suhteellisen säännölliset ateria-ajat ja 4–5 ruokakertaa päivässä, mutta nykyaikaiset insuliinihoidot (monipistoshoito pikainsuliinilla ja pumppuhoito) mahdollistavat ruoka-aikojen muutokset tarvittaessa, esimerkiksi viikonloppuisin ja lomilla.

Osalla diabetesta sairastavista lapsista on käytössä jäykempi insuliinihoito (2- tai 3-pistoshoito), jolloin insuliinin vaikutuksen vuoksi ateria-aikojen täytyy olla suunnilleen samanlaiset joka päivä ja pääaterioiden välissä tarvitaan välipaloja.

Karkeista ja muista sokeripitoisista tuotteista ei tarvitse luopua, mutta herkut täytyy huomioida insuliiniannostelussa. Lisäksi on hyvä pitää mielessä se, että jatkuva runsas herkuttelu on kaikille epäterveellisistä.

Herkutteluun sopivat parhaiten tavallisella sokerilla makeutetut tuotteet. Sokerilimppareissa ja –mehuissa on kuitenkin hyvin paljon sokeria, joten limppareista ja mehuista kannattaa valita energiattomilla makeutusaineilla makeutetut light-juomat. Lisää makeuttamisesta täällä.  

Paraneeko diabetes?

Diabetekseen ei nykyisin ole parantavaa hoitoa, mutta muun muassa kantasolututkimukseen kohdistuu paljon odotuksia. Insuliinihoito jatkuu läpi koko elämän.