Insuliinihoito
Tyypin 1 diabeetikoiden yleisin hoitomuoto on monipistoshoito, jossa pitkävaikutteinen insuliini huolehtii verensokeritasosta yöllä ja aterioiden välillä. Pikainsuliini pistetään aterioilla ruuan sisältämän hiilihydraattimäärän, ateriaa edeltävän verensokeriarvon sekä mahdollisen ruuan jälkeisen liikunnan mukaan.
Lisää hiilihydraattien arvioinnista ruokaosiossa.
Pitkävaikutteisia insuliineja ovat
- detemirinsuliini (kauppanimi Levemir)
- glargiini-insuliini (kauppanimi Lantus)
- NPH-insuliinit (kauppanimet Protaphane, Humulin NPH ja Insuman).
Pikainsuliinivaihtoehtoja ovat
- lisproinsuliini (kauppanimi Humalog)
- aspartinsuliini (kauppanimi NovoRapid)
- glulisinsuliini (kauppanimi Apidra).
Monipistoshoidon etu on joustavuus: voi siirtää aterioita, vaihdella ruokamääriä ja ottaa huomioon liikkumisen keston ja tehon insuliinin annostelussa.
Yksinään monipistoshoito ei tuo hyvää hoitotasapainoa. Verensokerin omaseurannan avulla diabeetikon on selvitettävä, paljonko hän tarvitsee pikainsuliinia aterioille, miten insuliiniannostelua on muutettava liikunnan mukaisesti ja toimiiko pitkävaikutteinen insuliini kunnolla. Pistokset on myös muistettava pistää.
Suomessa myynnissä olevat insuliinit ja annosteluvälineet taulukoina
Insuliinit ja annosteluvälineet katseluversio 2013 (pdf) (376.2 KB)
Insuliinit ja annosteluvälineet tulostusversio 2013 (pdf) (416 KB)
Diabetes-lehden juttuarkisto:
Tietoja diabeteslääkkeiden korvattavuudesta voi hakea Kelan verkkosivuston lääkehaulla.
