Usein kysyttyjä kysymyksiä ravinnosta

Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ja diabetes

Tietoa täältä.

Kannattaako ruoan glykemiaindeksi ottaa huomioon?

Pienen glykemiaindeksin(GI) ruokien suosimisesta näyttää olevan diabeetikolle hyötyä. Tärkeintä on kuitenkin se, että ruokavalio on monipuolinen ja sisältää vain vähän kovaa rasvaa. Kun valitsee ruoan ruokavaliosuosituksen mukaisesti, valitsee samalla yleensä pienen glykemiaindeksin ruokia ilman, että siihen tarvitsee kiinnittää erityistä huomiota. Tällöin hiilihydraatin lähteinä suositaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljavalmisteita sekä vähärasvaisia maitotuotteita.

Glykemiaindeksi (GI) kuvaa ruoka-aineen tai ruoan kykyä nostaa verensokeria verrattuna samaan hiilihydraattimäärään glukoosia. Glukoosin GI on 100. Ruokia, joiden GI on 55 tai pienempi, pidetään pienen GI:n ruokina.

Mitä ovat pahamaineiset transrasvat?

Transrasvahapoista suurin osa tulee eläinperäisestä rasvasta kuten voista, juustoista ja lihasta. Transrasvahappoja syntyy myös silloin, kun öljyjä kovetetaan osittain. Useimmiten nämä transrasvahapot on poistettu, mutta niitä löytyy edelleen esimerkiksi joistakin napostelutuotteista ja lehtitaikinaleivonnaisista. Useimmat tällaisista tuotteista ovat muiltakin ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne eivät kuulu suositeltavaan ruokavalioon. Suomessa myytävissä margariineissa ja levitteissä ei ole joko lainkaan tai merkittävää määrää transrasvahappoja.

Suomessa transrasvat eivät ole ongelma, sillä suomalaisessa ruokavaliossa transrasvahappojen osuus on jo alle 0,4 prosenttia energiansaannista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimääräinen transrasvahappojen saanti on moninkertainen. Siellä tavoitteena on vähentää lukema yhteen prosenttiin energiansaannista. Siitä lähtien, kun transrasvahappojen todettiin olevan terveydelle haitallisia, elintarviketeollisuus on Suomessa aktiivisesti poistanut niitä eri tuotteista.

Tuleeko terveellinen syöminen kalliiksi?

Suomessa tehdyn selvityksen mukaan terveellinen ruoka ei tule kalliimmaksi kuin muukaan ruoka. Hintalaskelmat tehtiin osana suomalaista tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimusta (Diabetes Prevention Study, DPS). Kun ihminen laihduttaa, ruokavaliosta jää useimmiten pois paljon ylimääräistä syötävää. Tällä rahalla voi ostaa vaikkapa kasviksia. Painoa voi pudottaa ja hallita ilman kevyttuotteitakin, eli voi syödä vähemmän tavallisia elintarvikkeita.

Tutkimustietoa siitä, että terveellinen ruokavalio maksaisi enemmän kuin epäterveellinen syöminen, ei ole tiedossa, vaikka arkikokemus voi olla toinen. Ruokavaliosuositusten mukaista syötävää voi ostaa sekä kalliilla että halvalla. Taloudelliseen ruuanlaittoon ja ruuan hankintaan tarvittaisiin enemmän opastusta. Esimerkiksi talviaikaan kasvisten käytöksi riittää kotimaisten juuresten käyttö; tomaattia ja lehtisalaattia ei tarvitse ostaa silloin, kun ne ovat kalliita.