Kasvisruoka

KEITTOKIRJA 0652

Kasvispainotteinen syöminen ja vegaaniruokavaliokin soveltuvat diabeetikoille. Lisää kasvisruuasta täällä.

Vähähiilihydraattinen ruoka - vhh

Vähähiilihydraattisia ruokavalioita kutsutaan monilla nimillä, esimerkiksi: Atkinsin dieetti, vhh-dieetti, karppaus, Heikkilän dieetti, Pellinki-dieetti. Monet saavat näistä apua painonpudotukseen ja verensokerin hallintaan, ja se on arvokas asia.

Valitettavasti ruokavalioiden terveellisyys joiltakin muilta osin ja pitkäaikaisesti on kiistanalaista.

Amerikan diabetesliitto (ADA) on ottanut varovaisen myönteisen kannan vähähiilihydraattisen ruokavalion lyhytaikaiseen käyttöön laihdutustarkoituksessa tyypin 2 diabeetikoilla. (Lähde: Diabetes Care, tammikuu 2011, liitelehti Standards of Medical Care in Diabetes – 2011) Hiilihydraattien määrän rajoittamista alle 130 grammaan vuorokaudessa ei suositella.


Hiilihydraattien vähentäminen turvallisesti

DIABETES SUPPILOVAHV 01

  • Jätä ”höttöhiilihydraatit” pois. Kuiduttomien, sokeripitoisten elintarvikkeiden kuten virvoitusjuomien, sokerimehujen, makeisten, makeiden leivonnaisten, perunalastujen ja pikaruuan vähentäminen tai poisjättäminen ruokavaliosta on hyväksi aina. Pienennä perunan, riisin ja pastan annoskokoa.
  • Huolehdi hyvien hiilihydraattien saannista: erilaiset juurekset, hedelmät ja marjat sekä täysjyvävilja ja maitotuotteet ovat laadukkaita hiilihydraattilähteitä, niistä saat tärkeitä ravintoaineita.
  • Älä vähennä hiilihydraatteja liikaa: ruokavalion monipuolisuus ja elimistön riittävät sokerivarastot taataan noin 130 grammalla hiilihydraatteja päivässä. Sen saat päivän mittaan esimerkiksi seuraavista ruuista: neljä ruisleipäviipaletta, kaksi lasillista maitoa, kaksi hedelmää, 2 dl marjoja, yksi peruna, 200  grammaa juureksia.
  • Kiinnitä huomiota rasvan laatuun: vaihda kovaa rasvaa öljymäiseen rasvaan. Rypsiöljyssä on ihanteellinen rasvahappojen suhde. Rasvan kokonaismäärää ei kannata lisätä paljon.
  • Valitse proteiinipitoisista ruuista mieluiten vaaleata lihaa ja kalaa. Älä lisää proteiinipitoisten ruokien käyttöä varsinkaan, jos munuaisissasi on pienikin vaurio tai sinulla on kihti.
  • Perunan ja riisin poisjättäminen ei ole ravitsemuksellisesti haitallista, jos ruokavalio sisältää täysjyväviljatuotteita, hedelmiä ja marjoja sekä monipuolisesti vihanneksia  ja juureksia.
  • Selvitä ruuan vaikutus verensokeriin: mittaa verensokeri ennen ruokailua ja 1–2 tuntia sen jälkeen. Aamiaisen hiilihydraattimäärässä kannattaa ottaa huomioon, että aamulla insuliinin – oman ja pistetyn – tarve on suurempi kuin muina vuorokauden aikoina.

Tärkeää tietää vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta

KEITTOKIRJA 0659

Tiukka karppaaminen ei sovi tyypin 1 diabeetikoille, lapsille eikä ihmisille, joilla on alkava munuaistauti.

Vhh-dieetti supistaa maksan sokerivarastot

Kuitupitoiset, hitaasti imeytyvät hiilihydraattilähteet takaavat, että elimistössä on sen tarvitsemaa ”polttoainetta”, verenglukoosia. Glukoosia tarvitaan fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon ja kaikkiin elintoimintoihin, erityisesti aivojen toimintaan.

Aikuisen ihmisen elimistö käyttää lepotilassa glukoosia 6–10 grammaa tunnissa painosta riippuen, ja voimakkaassa rasituksessa sokerin tarve voi olla moninkertainen. Sokeria vapautuu aterioiden välillä maksassa olevasta varastosta, tai maksa tekee sokeria valkuaisaineista insuliinin säätelemänä.

Tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio voi sotkea tyypin 1 diabeetikon sokeritasapainon. Jos ruokavaliossa on hyvin vähän hiilihydraatteja, maksan sokerivarastot käyvät niukoiksi, mikä altistaa vakavalle verensokerin laskulle.

Elimistö tarvitsee insuliinia

Tyypin 1 diabeteksen hoidossa tarvitaan aina pistettyä insuliinia, sillä tyypin 1 diabetesta sairastavan elimistössä ei erity insuliinia. Tilanne ei korjaannu laihduttamalla, eikä tiukalla vhh-dieetillä – ei tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsillakaan.

Nykyaikainen monipistoshoito matkii terveen haiman toimintaa: kun ihminen syö hiilihydraattipitoista ruokaa, insuliinia erittyy juuri tarvittava määrä viemään sokerin pois verestä kudosten käyttöön.

Aterioilla pistettävä insuliini mahdollistaa joustavan ruokailun.

On hyvä muistaa, että myös rasvainen ja proteiinipitoinen ruoka lisää insuliinin tarvetta. Lisäksi perusaineenvaihdunta tarvitsee ympäri vuorokauden pienen määrän insuliinia.

Munuaisten vajaatoimintaa sairastava
tarkkailee proteiininsaantia

Munuais- ja maksaliitto on laatinut yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ravitsemussuositukset munuaisten vajaatoiminnan hoidosta. Samat hoitolinjat koskevat myös diabeettisen munuaisten vajaatoiminnan hoitoa.

Kun munuaisten toiminnan vajaus on lievä, kohtalainen tai vaikea, proteiinin saanti sopeutetaan tarvetta vastaavaksi. Usein se tarkoittaa liiallisen proteiininsaannin vähentämistä, jolloin myös munuaiselle haitallisen fosforin saanti vähenee. Liiallisen proteiinin ja fosforin saannin välttäminen auttaa säilyttämään munuaistoiminnot ja hidastamaan luustosairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantumista. Tiukasta vhh-dieetistä saa helposti liikaa proteiinia.

Tärkeää munuaisten hoitoa on saavuttaa hyvä verenpainetaso ja kohtuullisen hyvä sokeritasapaino.


Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä