Diabeetikon ruokavaliosuositukset

ruokavaliosuositus2008 Suomen Diabetesliitto julkaisi vuonna 2008 asiantuntijatyöryhmän laatiman suosituksen diabeetikon ruokavaliosta. Suosituksessa painotetaan sitä, että diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon parhaiten sopiva ruokavalio noudattaa pääpiirteittäin koko väestölle suositeltavan terveellisen ruokavalion periaatteita. Diabeetikon ruokavalio sopii koko perheelle ja edistää kaikkien terveyttä.

Diabeetikon ruokavaliosuositus on saatavilla maksutta pdf-tiedostona:

Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 (pdf) (272.1 KB)

Yhdysvaltain diabetesliiton (American Diabetes Association) ADA:n voimassaoleva ruokavaliosuositus julkaistiin Diabetes Care -lehden liitteessä tammikuussa 2014.

Ruotsin sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) opas diabeetikon ruokavalioista terveyden- ja sairaanhoitoa varten vuodelta 2011.

Uutta diabetesruokasuositusta odotellessa

Suomalainen diabetesruokasuositus on uudistettu viimeksi vuonna 2008. Sen taustalla oli eurooppalainen diabetesruokasuositus ja siihen liittyvä tieteellinen katsaus.

EASD:n eli Euroopan diabetestutkijoiden yhdistyksen ravitsemusta käsittelevä alaryhmä DNSG (Diabetes and Nutrition Study Group) on jo useamman vuoden ajan valmistellut seuraavaa eurooppalaista suositusta. Läpikäytävä tutkimusten määrä on mittava, ja työ on hidasta. Suositus valmistunee aikaisintaan vuoden 2015 lopulla.

Mahdollisia tulevia muutoksia voidaan ounastella muualla ilmestyneiden yhtä perusteellisesti valmisteltujen suositusten valossa. Hieman omaa suositustamme tuoreempi on ruotsalainen ruokasuositus Kost vid diabetes (Socialstyrelsen 2011), jota on raportoitu Diabetes ja lääkäri -lehden numerossa 4/2012 sekä brittiläinen suositus, myös vuodelta 2011. Vuonna  2013 julkaistiin  kanadalainen suositus ja 2014 amerikkalainen Nutrition Therapy Recommendations for the Management of Adults with Diabetes (Diabetes Care 2014: 37; s. 120 – s. 142)

Vihannekset1Suositukset ovat rakenteeltaan kovin erilaisia, ja niiden laajuus vaihtelee. Toisissa tyypin 1 ja 2 diabetesta käsitellään osittain erikseen, osittain yhdessä. Lukemista hankaloittaa se, että kirjallisuuskatsaukset on tehty erikseen verensokeritasoon vaikuttavista tekijöistä ja esimerkiksi sydän- ja verisuonitautiriskiin vaikuttavista tekijöistä, ja katsaukset myös raportoidaan erikseen – ja kuitenkin ruuassa nämä kaikki tekijät ovat samanaikaisesti yhdessä.

Britannian suosituksessa on otettu mukaan laajasti erityistilanteita. Silmiinpistävä yhteinen piirre Ruotsin, Britannian ja USA:n suosituksissa on, että niissä on vältetty antamasta suosituksille lukuarvoja. Kanadan suositus sisältää suunnilleen samat lukuarvot kuin suomalainen suositus.

KEITTOKIRJA 0634Yksilöllinen ruokavalio edellyttää
asiantuntevaa ja riittävää ohjausta

Suomalaisissa suosituksissa on jo parinkymmenen vuoden ajan painotettu riittävän ohjauksen merkitystä ja ohjaajan vahvaa asiantuntemusta, jotta ohjaus olisi yksilöllistä.

Myös kaikki uudet suositukset painottavat tätä.  USA:n suosituksessa annetaan selkeät ohjeet, joiden mukaan diabeetikon on tarpeen tavata ravitsemusterapeutti 3-4 kertaa sairastumisensa jälkeen 3-6 kuukauden aikana ja myöhemmin ravitsemusterapeutin tekemän arvion perusteella tarpeen mukaan tai ainakin kerran vuodessa. Ruokavalio räätälöidään yksilöllisesti kunkin oman ruokavalion pohjalta. Riittävä aika ohjaukselle ja ohjaajan riittävä koulutustaso mahdollistavat yksilöllisen, diabeetikon tottumukset huomioon ottavan ohjauksen.

Sekä USA:n että Kanadan suosituksessa viitataan tutkimukseen, jossa ravitsemusterapeutin antama ohjauksella on saatu aikaan matalampi HbA1c-taso.

KEITTOKIRJA 0659Energiansaanti

Kaikissa suosituksissa painotetaan energiansaannin sopivuutta.  Käytännössä tämä tarkoittaa tavoitetta, että liikapainoiset laihtuisivat ja normaalipainoisten paino pysyisi ennallaan. Painonlaskua suositellaan erityisesti liikapainoisille tyypin 2 diabeetikoille ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseen.

Brittien suosituksessa todetaan, että tyypin 1 diabeetikoilla painon ei ole todettu olevan suoraan yhteydessä sokeritasapainoon, mutta ylipaino lisää heillä insuliiniresistenssiä.

Painonpudotukseen tarkoitetuista ruokavalioista suositukset kertovat, että 1-2 vuoden kuluttua tulokset ovat samat riippumatta siitä, millä ruokavaliolla painoa on lähdetty pudottamaan. Erittäin vähähiilihydraattisista ruokavalioista todetaan, että varmuutta niiden pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ei ole.

RUOKA (152 of 322)Energiaravintoaineiden suhteet

USA:n, Britannian ja Ruotsin suositusten laatijat ovat koonneet käyttöönsä aineiston diabeetikoilla tehdyistä ruokavaliotutkimuksista. He eivät tutkimusaineiston perusteella löytäneet selvää näyttöä siitä, millaiset energiaravintoaineiden - eli hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan - osuudet ruokavaliossa olisivat verensokerin hallinnan kannalta edullisimmat. Suosituksissa todetaan, että useissa tutkimuksissa on menetelmällisiä ongelmia, jolloin pitäviä johtopäätöksiä ei voida tehdä.

Vaikka uusimmissa suosituksissa korostetaan ruokavalion yksilöllisyyttä, tavoitteena on kuitenkin kokonaisuus, josta kukin diabeetikko saa kaikki elimistön tarvitsemat suojaravintoaineet ilman ravintolisiä eli proteiinin, välttämättömät rasvahapot, vitamiinit, kivennäisaineet ja kuidun sekä kasvisten sisältämät - esimerkiksi antioksidantteina toimivat - yhdisteet.

Kanadan ruokasuosituksessa otetaan kantaa energiaravintoaineiden jakaumaan; se on jokseenkin sama kuin suomalaisessa suosituksessa eli hiilihydraateista 45-60 % energiasta, proteiinista 15-20 %energiasta ja rasvasta 20 -35 % energiasta. Hiilihydraatteja voisi olla 60 % energiansaannista silloin, kun ruokavalio kootaan pääosin pienen glykeemisen indeksin (GI) hiilihydraattilähteistä. Kanadankin suosituksen mukaan energiaravintoaineiden jakauma voi vaihdella varsin laajasti, joten ruokavalio voidaan koostaa varsin yksilöllisesti ottaen huomioon aikaisemmat tottumukset ja syömistyyli.

KEITTOKIRJA 0872Rasvan laatu

Diabetesruokasuositusten laatijat ovat olleet hyvin yksimielisiä siitä, että tyydyttyneen (kovan) rasvan, kolesterolin ja transrasvojen saannin tulee pysytellä yleisen terveellisestä ruuasta annetun suosituksen tasolla. Tyydyttyneiden rasvojen osuuden energiansaannista tulisi jäädä 7-10 %:iin. Loput rasvasta tulisi saada kertatyydyttymättömistä ja monityydyttymättömistä rasvahapoista.

Omega 3 -rasvahappojen riittävän saannin turvaamiseksi suositellaan kalaruokaa ainakin pari kertaa viikossa. Sen sijaan kalaöljyn tai -kapseleiden käyttöä ei suositella yleisesti.

DIABETES RUOKA 045Hiilihydraatit ja kuitu

Hiilihydraateista puhuttaessa nostetaan suosituksissa vahvasti esille niiden laatu. Hiilihydraattien lähteeksi suositellaan täysjyväviljaa, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, juureksia ja vihanneksia. USA:n suosituksessa todetaan, että diabeetikoiden tulisi syödä vähintään se määrä täysjyväviljaa ja kuituja, mitä suositellaan koko väestölle.

USA:n suosituksessa todetaan, että kuidulla saadaan mitattava vaikutus verensokeritasoon vasta silloin, kun päivittäinen kuitumäärä on yli 50 g, mikä on lähes mahdoton toteuttaa tavallisilla ruoka-aineilla. Kuitenkin runsaan kuidun saannin on todettu olevan yhteydessä tyypin 2 diabeetikoiden pienempään kokonaiskuolleisuuteen.

Kanadalaisessa suosituksessa painotetaan hyytelöä muodostavan kuidun vaikutusta mahalaukun tyhjenemiseen ja siitä aiheutuvaa verensokerin hitaampaa nousua. Kuidun saanniksi suositellaan 15-25 g/1 000 kcal. Suomalaisessa suosituksessa tavoitteeksi on asetettu 20 g/1 000 kcal.

Ompot2Tarkastelluissa suosituksissa todetaan, että verensokerin kannalta ei ole eroa onko hiilihydraatti sokeria vai tärkkelyspitoista hiilihydraatin lähdettä, kun hiilihydraatin määrä on sama. Runsas sokerin käyttö heikentää kuitenkin ruokavalion laatua kokonaisuudessaan ja hankaloittaa painonhallintaa.

Sokereiden, sisältäen fruktoosin, määrä suositellaan pitämään pienenä, alle 10 %:ssa energiansaannista. USA:n suosituksessa varoitetaan erityisesti sokeripitoisten virvoitusjuomien käytöstä. Kanadan suosituksessa tuodaan esiin, ettei suuremmastakaan sokereiden saannista ole haittaa silloin, kun se saadaan luonnollisista pienen GI:n lähteistä, käytännössä muista hedelmistä kuin trooppisista hedelmistä.

Kolmessa uusimmassa suosituksessa todetaan, että valitsemalla pienen GI:n ruokia saadaan edullinen vaikutus HbA1c-tasoon sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Hiilihydraatin lähteiden GI:n huomioonottamista suositellaan vahvimmin kanadalaisessa suosituksessa.

Hiilihydraattien arviointi ateriainsuliinia käyttävillä

Kaikki uudet suositukset korostavat nyt kunkin aterian hiilihydraattien määrän arviointia. Hiilihydraattien määrän arviointi on ensisijainen ateriainsuliinin annostelun perusta. Lisäksi annostelussa huomioidaan yksilöllinen kerroin. Muut maat ovat tässä asiassa tulleet paljon Suomea jäljessä.

Suola

Kaikki mainitut suositukset kehottavat rajaamaan suolan saannin 5-6 g:aan vuorokaudessa. Ruotsissa suola nostetaan nyt ensimmäistä kertaa vahvasti esille.

Vitamiineja ja kivennäisiä riittävästi

Suosituksissa todetaan, että lisäravinteita ei tarvita, kun ruokavalio on monipuolinen. Toki erityistilanteet huomioidaan ja puutteet korjataan.

Sienet3Yksilöllisesti, omaan tyyliin

Viime aikojen suositusten mukaan diabetesruokavaliota voidaan muokata yksilöllisesti, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.  Esimerkiksi suomalaisessa suosituksessa todetaan: ”Ravitsemusohjaus on yksilöllistä ja asiakaslähtöistä”.

Ruotsalainen suositus perustuu paljolti erilaisten syömistyylien esittelyyn ja niiden noudattamisessa huomioitaviin asioihin. Myös ei-suositeltava vaihtoehto esitellään. Muissa suosituksissa nostetaan esiin välimeren ruokavalio, kasvisruokavalio ja DASH-tutkimuksessa käytetty ruokavalio, joilla on edullinen vaikutus metabolisen oireyhtymän osatekijöihin.

Mitä moninaisempia ruokavaliot ovat, sitä vaativampi on ohjaajan osa. Ohjaajan tehtävänä on arvioida ruokavaliota sekä verensokerin että diabeteksen lisäsairauksien riskitekijöiden kannalta, mutta yhtä tärkeää on ottaa huomioon ruokavalion ravitsemuksellinen riittävyys.

Fyysinen aktiivisuus

Fyysisen aktiivisuuden merkitys tuodaan esille kaikissa suosituksissa.

Mitä uutta on odotettavissa?

Näiden viimeaikaisten suositusten perusteella ei voi olettaa, että tuleviin eurooppalaisiin diabetesruokasuosituksiin olisi tulossa kovin suuria muutoksia. Nykyinen suomalainen Diabeetikon ruokavaliosuositus sopii linjauksiltaan hyvin yhteen jokaisen uudenkin suosituksen kanssa. Väljyyttäkin siinä on ruokavalion yksilölliseen toteuttamiseen, kunhan ohjauksella osataan sitä tukea.

Eliina Aro
MMM
ravitsemusterapeutti
Suomen Diabetesliitto ry

RUOKA (74 of 322)

 

 

 

 

 

 

 


Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä