Yleistä diabeteksesta

7.11.2005

Lisää tehoa tyypin 2 diabeteksen hoitoon

Diabetes 10/2005

Tellervo Aho

Tyypin 2 diabetes on diabeteksen vaikein muoto. Sen hoito vaatii tarkkaa räätälöintiä. Diabeetikon oma osuus on ratkaisevan tärkeä, eikä liikunnan merkitystä hoidon onnistumisessa voi liikaa korostaa, sanoo professori Leif Groop Lundin yliopistosta.

Menneinä vuosikymmeninä tyypin 2 diabetes löydettiin siinä vaiheessa, kun se oli ehtinyt aiheuttaa vaikeita elinmuutoksia, kuten pitkälle edenneen sepelvaltimotaudin.

- Vielä nykyäänkin se havaitaan yleensä liian myöhään, ja moni harha haittaa sen hoitoa, Leif Groop sanoo.

Ei ole tavatonta, että ihminen hakeutuu lääkäriin sitkeän hiivasienitulehduksen tai jalkaan ilmaantuneen huonosti parantuvan haavauman takia, ja taustalta löytyy diabetes.

- Tauti ei olisi hoitamatta päässyt niin pitkälle, jos lääkäri jo vuosia aikaisemmin olisi kiinnittänyt huomiota potilaansa lievästi koholla olevaan verensokeriin, veren poikkeaviin rasva-arvoihin, liikapainoon tai omenavatsaan ja muistanut kysyä, onko lähisukulaisilla diabetesta.

-Tyypin 2 diabetesta pidetään vieläkin usein ikään kuin toissijaisena sairautena, jota saatetaan hoitaa unohtaen, että tauti muuttuu koko ajan ja hoidon olisi muututtava samaan tahtiin. Itse asiassa se on vaikein muoto diabetesta, Groop toteaa.

Kun hoidetaan diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita, ollaan pahasti myöhässä. Jos diabetekseen sairastuu 40-vuotiaana, ehtii saada elämänsä aikana kaikki siihen liittyvät komplikaatiot sydäninfarktista ääreishermostovaurioon.

- Tällöinkin on hyvä muistaa, että aina on vielä tehtävissä jotakin: lääkkeet ovat kehittyneet, ja uutta tutkimustietoa tulee koko ajan. Positiivista on sekin, että diabetesta sairastava voi itse tehdä tilanteensa hyväksi erittäin paljon.

Tautiluokitus voi johtaa harhaan

Leif Groop muistuttaa, että kun ihminen on sairastanut tyypin 2 diabetesta riittävän kauan, 10–15 vuotta, se alkaa kaikkine lisäsairauksineen muistuttaa tyypin 1 diabetesta. Tällöin lääkitystä on muutettava sen mukaiseksi.

- Luokitus tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen on näitä tauteja sairastaville vaaraksi etenkin silloin, kun viranomaiset tuijottavat luokituksiin, ja esimerkiksi lääkkeiden korvattavuus ratkaistaan sen mukaan, mitä tautimuotoa ihminen sairastaa. On lääkkeitä, jotka korvataan tyypin 1 diabeetikoille mutta ei tyypin 2 diabeetikoille, vaikka niistä olisi yhtä paljon hyötyä myös heille, Leif Groop sanoo.

-Lyhyellä aikavälillä kustannukset kasvavat, jos entistä suurempaa joukkoa lääkitään nykyistä tehokkaammin. Vuosien mittaan hoitokulut tasoittuvat, kun diabetekseen liittyvät elinmuutokset ja hankalat komplikaatiot, kuten ohitusleikkaukset, dialyysihoitdot ja amputaatiot vähenevät.

- Lisäksi hyvin hoidettuina diabetesta sairastavat pysyvät työkykyisinä entistä pitempään, puhumattakaan siitä, että heidän elämänlaatunsa paranee. Jokaiselle diabeetikolle tautiluokituksesta riippumatta olisi taattava tehokkain mahdollinen hoito, Groop korostaa.

Hoito räätälöitävä kulloisenkin tilanteen mukaan

Tyypin 2 diabeteksen hoito on erittäin kokonaisvaltaista ja vaatii lääkäriltä paljon osaamista. Se on paljon muutakin kuin verensokerin pitämistä ihanteellisissa lukemissa. Lisäsairauksien välttämiseksi diabeetikon verensokerin, verenpaineen ja veren rasvojen tavoitearvot on määritelty muun väestön tavoitearvoja matalammiksi.

Leif Groop muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa lääkitä tyypin 2 diabetesta. Hoito on usein eri yhdistelmien kokeilemista, eikä tavoitteisiin yleensä päästä kerralla. Ei siis pidä kuvitella, että hoito pysyy samana vuosikausia.

- Tyypin 2 diabetes ei ole staattinen tila. Tosi asiassa se muuttuu koko ajan, ja hoitoa pitää räätälöidä kulloisenkin tilanteen mukaan. Valittu hoito lähtee aina potilaasta ja hänen tilanteestaan. Hoidolle on asetettava tavoitteet ja räätälöitävä lääkitys niin, että tavoitteet saavutetaan.

Usein tämä tarkoittaa isoa täydennystä tyypin 2 diabeetikon lääkekaappiin.

- Lähes kaikki tyypin 2 diabeetikot tarvitsevat rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon statiinilääkitystä. Myös verenpaine on hoidettava tehokkaasti. On hyvä muistaa, että verenpaineen ei tarvitse edes olla koholla, kun paine munuaisvaltimoissa jo kasvaa ja aiheuttaa vaurioita. Metabolinen oireyhtymä ja kohonnut verenpaine yhdessä lisäävät riskiä sairastua nefropatiaan eli munuaistautiin.

- Verenpaineen kuriin saaminen voi vaatia joskus kolmenkin eri valmisteen samanaikaista käyttöä. Myös pieni annos asetyylisalisyylihappoa kuuluu yleensä diabeetikon hyvään hoitoon, Groop luettelee.

Silmänpohjamuutosten syntymiseen vaikuttaa eniten taudin kesto. Ääreishermostovaurioiden syntyä nopeuttaa alkoholin käyttö.

- Lääkärillä pitää olla aikaa keskustella potilaansa tilanteesta ja miettiä yhdessä hänen kanssaan, mitä on tärkeää tehdä ja miksi. Miehille on tärkeää muistuttaa, että hyvä hoitotasapaino hidastaa myös impotenssin kehittymistä.

- Usein unohdetaan, että jossakin vaiheessa diabetes on yhtä vaikea sairaus kuin esimerkiksi syöpä. Sen hoitamista ei pidä vähätellä. On myös hyvä muistaa, että aina voi tehdä vielä jotakin: kokeilla uutta lääkettä, tehostaa liikkumista, kiinnittää enemmän huomiota ruokavalioon, Groop muistuttaa.

Liikkumattomuus on tappavan vaarallista

-Tyypin 2 diabetes on aineenvaihdunnan häiriö. Ikääntyessä energian tarve vähenee. Poltamme keski-ikäisinä ja ikäihmisinä nimenomaan rasvaa huonommin kuin nuorina. Lisäksi tietyn perimän omaavat ihmiset lihovat keskimääräistä helpommin, Leif Groop toteaa.

Kannattaa myös muistaa, että kulutamme nykyään noin 600 kilokaloria vähemmän energiaa päivässä kuin 50 vuotta sitten. Tämän selittää vähentynyt liikkuminen. Istumme työpöydän ääressä, kuljemme työmatkat autolla ja käytämme jalkojemme sijaan hissiä ja liukuportaita. Jos olemme perineet tyypin 2 diabetekselle altistavat geenit, lihomme ja sairastumme, vaikka söisimme melko terveellistä ruokaa. Ainoa ja paras keino välttää lihominen on lisätä päivittäistä liikkumista, arkiliikuntaa.

Leif Groop sanoo painokkaasti, että mikä tahansa lisäys liikkumisen määrässä on diabeetikolle tärkeää. Ikä ja huonot polvet eivät saa olla esteenä. On parempi vaikka keinutella keinutuolissa kuin istua paikallaan.

Liikunnan lisääminen estää lihomista ja vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan. Vaikka paino ei putoaisikaan, liikkuessa lihasmassa kasvaa ja veren rasva- ja sokeriarvot kohenevat. Liikunnan lisääminen puolella tunnilla päivässä on hyvä tavoite.

Pelkkä liikunta ei kuitenkaan laihduta, vaan tueksi tarvitaan entistä vähäenergiaisempaa ruokavaliota. Pienikin painonpudotus on tutkimusten mukaan eduksi. Lääkäri auttaa tarpeen mukaan diabeetikkoa valitsemalla sopivan lääkityksen ja seuraamalla, että asetetut tavoitteet toteutuvat.

- Tyypin 2 diabetes on siitä harvinainen sairaus, että vaikka hyvä lääkäri onkin tärkeä, diabeetikko voi omilla toimillaan vaikuttaa ratkaisevasti sairautensa kulkuun ja hoidon onnistumiseen. Kaikkein tärkeintä on liikunta missä muodossa tahansa. Liikkumattomuus on tappavan vaarallista, Groop korostaa.

Tunnista tilanteesi!
Vaikka tyypin 2 diabetes liittyy elintapoihin, sen puhkeamiseen tarvitaan aina perinnöllinen alttius. Jotkut meistä voivat siis olla liikumatta ja lihoa sairastumatta diabetekseen.

Jos lähisuvussa on diabetesta, on viisasta olettaa perineensä altistavat geenit ja elää sen mukaan. Perimämme määrää sen, miten ympäristön vaikutukset muovaavat elämää. Liikunnan lisääminen ja painon pitäminen kurissa voivat estää tyypin 2 diabeteksen kehittymisen tai siirtää sen puhkeamista myöhemmäksi, jolloin lisäsairaudet eivät ehdi kehittyä tai pysyvät lievinä.


Diabeteksen monet muodot
Diabetesta sairastavista 10–15 prosenttia on tyypin 1 diabeetikoita. Valtaosa diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta on todennäköistä, että tämä ryhmä pienenee, kun löydetään uusia alamuotoja. Tyypin 2 diabeetikoista kahdeksan kymmenestä sairastaa varsinaista aikuistyypin diabetesta, johon tyypillisesti liittyy vatsakkuus, ylipaino, metabolinen oireyhtymä ja poikkeavat veren rasva-arvot. Tämä vaikein ja hyvin kirjava osuus diabeteksesta on edelleen voimakkaassa kasvussa.

Aikuisiässä alkavaa nuoruustyypin diabetesta, LADAa sairastaa noin 10 prosenttia aikuisena diabetekseen sairastuneista ja voimakkaasti periytyvää MODY-diabetesta noin viisi prosenttia. MODY-diabeetikot ovat normaalipainoisia ja heidän insuliiniherkkyytensä on lähes normaali. Taudin vaikeusaste vaihtelee alaryhmän mukaan, eräässä muodossa (MODY2) tauti pysyy kurissa ruokavaliolla koko elämän, toisessa muodossa (mm. MODY3) tarvitaan usein insuliinihoitoa. MODY-muotoja tunnetaan tätä nykyä jo kuusi.


Palaa otsikoihin



Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä