Yleistä diabeteksesta

7.12.2011

Kun normaalipainoinen sairastuu kakkostyypin diabetekseen

Diabetes 9/2011

TUIJA MANNERI

Tyypin 2 diabetes voi olla myös normaalipainoisen sairaus. Silloin elämäntapahoidon tavoitteena on lihomisen välttäminen. Joskus sairaus voi osoittautua LADA- tai MODY-diabetekseksi.

Vähennä ylipainoa ja lisää liikuntaa.  Näin yleensä kuuluu ensimmäinen hoitoneuvo tyypin 2 diabeetikoille, vaikka arviolta joka viides heistä on normaalipainoinen. Mitä lääkäri voi neuvoa, jos vastasairastuneen elämäntavat ovat jo mallillaan?

- Jokainen diabeetikko, myös normaalipainoinen, hyötyy varmasti valintojensa pohtimisesta ja elämäntapaohjauksesta, diabetesvastuulääkäri Petri Kaipiainen Kaarinan terveyskeskuksesta vastaa.

Normaalipainossa tavoitteeksi tulee laihtumisen sijasta lihomisen välttäminen.

- Se on yksi hoidon keskeinen tekijä, koska ylipaino vaikeuttaa sokeritasapainoa. Tilanne saattaa olla sellainen, että normaalipainoisen diabeetikon haima selviytyy verensokerin säätelystä juuri ja juuri, mutta ylipaino kallistaisi tilanteen vaikeaksi.

Joskus lääkäri saattaa suositella normaalipainoiselle kilon tai parin pudottamista. Etenkin, jos paino lähestyy normaalin ylärajaa ja rasva kertyy keskivartaloon.

- Pieni laihtuminen voi olla merkityksellistä, jos esimerkiksi veren rasva-arvot ovat huonot. Jo pienellä keskivartalorasvan vähenemisellä voi olla suuri vaikutus myönteiseen suuntaan, Kaipiainen huomauttaa.

Erityisen tärkeää painonnousun ehkäiseminen on, jos diabeetikolla on myös kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski.

- Sekä laihalla että lihavalla voi olla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten kolesteroli- ja rasva-arvojen poikkeavuuksia tai suvussa riskigeenejä ja varhaiseen sydäntautiin sairastuneita. Elämäntilannetta on aina katsottava kokonaisuutena, Kaipiainen tähdentää.

Onko se sittenkään tyypin 2 diabetes?

Kun normaalipainoisella epäillään tyypin 2 diabetesta, Petri Kaipiainen tekee itselleen ensimmäiseksi tärkeän kysymyksen: entä jos tämä ei olekaan tyypin 2 diabetes?

Sairaus voi sittenkin olla nimeltään LADA. Se on tyypin 1 diabeteksen muoto, joka yleensä puhkeaa vasta aikuisena ja alkaa hitaasti. Siksi sitä voidaan aluksi pitää tyypin 2 diabeteksena.

Normaalipainoisen tyypin 2 diabetes saattaa joskus osoittautua myös MODY-diabetekseksi. Sen aiheuttaa yksittäinen, suvussa kulkeva perinnöllinen geenivirhe, eikä siihen yleensä kuulu keskivartalolihavuutta.

- Ei ole olemassa helppoa tapaa saada nopeasti selville, onko normaalipainoisella LADA, MODY vai tavallinen tyypin 2 diabetes, Petri Kaipainen sanoo.

Todennäköisestä tautimuodosta lääkäri saa käsityksen diabeteksen alkamisiän, sukuhistorian, veren autovasta-aineiden ja mahdollisen insuliinin puutteen perusteella. Myös se auttaa määrittelyssä, millaisia verensokeriarvoja diabeetikko omaseurannassa saa.

- Senkin takia normaalipainoisten kakkostyypin diabeetikoiden verensokeriarvoja pitää tutkia tavallista tarkemmin, Kaipiainen tähdentää.

Koholla oleva paastoverensokeriarvo kertoo enimmäkseen insuliinin heikentyneestä kyvystä hillitä maksan sokeritehtailua. Jos taas koholla ovat enemmän aterianjälkeiset verensokeriarvot kuin paastoverensokeriarvot, kyse on haiman kyvyttömyydestä lisätä nopeasti insuliinin eritystä. Se voi olla merkki todellisesta insuliinin puutteen kehittymisestä eli esimerkiksi LADA-diabeteksesta, joka johtaa vähitellen tyypin 1 diabeteksen tapaan insuliininpuutokseen.

- Kun herää epäilys, että tuloillaan voi ehkä olla insuliininpuutteeseen johtava tilanne, tyypin 2 diabeetikkoja kannattaa ohjata mittaamaan verensokeriarvoja aika ajoin tavallista useammin. Siten mahdollinen insuliininpuutoksen kehittyminen ei pääse yllättämään, Kaipiainen neuvoo.

Tiiviistä omaseurannasta on myös se hyöty, että verensokerin seuranta ja insuliinin toiminta tulevat alusta lähtien diabeetikolle tutuiksi. Jos sairaus myöhemmin osoittautuu tyypin 1 diabetekseksi, insuliinihoidon aloittaminen on helpompaa.

Metformiini hillitsee maksan sokeritehdasta

Peruslääkitykseksi normaalipainoiselle kakkostyypin diabeetikolle määrätään metformiinitabletteja, aivan kuten ylipainoisellekin.

- Metformiinilla voidaan hillitä insuliiniresistenssin erästä seuraamusta eli maksan liiallista sokerintuotantoa. Usein myös normaalipainoisilla on diabeteksen taustalla jonkin verran insuliiniresistenssiä, Petri Kaipiainen sanoo.

Lääkitystä säädetään yksilöllisesti sen mukaan, miten verensokeri käyttäytyy.

- Joskus pitää insuliiniresistenssin sijasta tai sen ohella hoitaa enemmän insuliininerityksen häiriötä haimassa, joka voi näkyä aterianjälkeisenä verensokerin nousuna. Siihen voidaan vaikuttaa lääkkeillä, jotka lisäävät suolistosta erittyvää GLP-1 -hormonia, joka tehostaa haiman insuliinin eritystä aterian jälkeen. Tyypin 2 diabeteksessa tämän hormonin vaikutukset ovat merkittävästi heikentyneet, Kaipiainen kuvailee.

Juuri haimasta löytyy kenties syy siihen, että myös normaalipainoiset sairastuvat tyypin 2 diabetekseen, vaikka se enimmäkseen on ylipainoisten sairaus.

- Viime aikojen geneettisten selvitysten mukaan riski sairastua tyypin 2 diabetekseen liittyy haiman insuliininerityksen säätelyyn selvästi enemmän kuin aikaisemmin on ajateltu, Kaipiainen toteaa.

Insuliinineritystä häiritseviä geenivirheitä on ollut ihmisillä aina, myös nykyistä niukempina ja laihempina aikoina.

- Kun ylipaino on alkanut lisääntyä hurjasti, lievemmätkin haiman insuliininerityksen häiriöt ovat alkaneet tulla näkyviin sairastumisena diabetekseen. Siksi valtaosa tyypin 2 diabetekseen sairastuneista on nyt ylipainoisia. Geenivirheitä on kuitenkin myös normaalipainoisilla, ja joskus nekin johtavat sairastumiseen, Kaipiainen tarkentaa.

Suku auttaa sairastumisriskin jäljille

Mitä aikaisemmin tyypin 2 diabetes tai sen esiaste löytyy, sitä paremmin voidaan estää tai ainakin viivyttää sairauden puhkeamista ja pahenemista. Tyypin 2 diabeteksen riskitestin avulla normaalipainoisen sairastumisalttius ei kuitenkaan löydy yhtä helposti kuin ylipainoisen. Miten normaalipainoiset voisivat jäljittää sairastumisriskiään?

- Tyypin 2 diabetes tai sitä edeltävä tila, niin sanottu esidiabetes, on joka toisella työikäisellä tai sitä vanhemmalla suomalaisella. Siksi minusta ei ole mitenkään liioiteltua, että itse kukin mittauttaisi verensokeriarvonsa, esimerkiksi pyytämällä keski-iästä eteenpäin aika ajoin verensokeriarvojen ja veren rasva-arvojen tarkistamista, Petri Kaipiainen neuvoo.

Mikäli kolesteroliarvot ovat korkeita ja suvussa on lisäksi sydänsairauksia, kannattaa verensokeria tutkia hieman tarkemmin: paastoverensokerin lisäksi pitäisi tarkistaa myös pitkän aikavälin sokeritaso.

- Jos suvussa on tyypin 2 diabetesta, kannattaa normaalipainoisenkin aina pitää mielessään sairastumisalttiuden perinnöllisyys. Samoin jos suvussa on varhaisella iällä sepelvaltimotautiin sairastuneita, on rasva-arvojen lisäksi syytä mittauttaa myös verensokeriarvo, Kaipiainen tähdentää.


Palaa otsikoihin



Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä