Muu diabeteksen hoito

11.4.2011

Lihavuusleikkaus voi taltuttaa diabeteksen

Diabetes 3/2011

KRISTA KORPELA-KOSONEN

Jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto antaa näyttöä siitä, että lihavuusleikkaus on tehokas tapa hoitaa vaikeasti lihavan diabetesta. Moni on päässyt sen avulla ainakin lyhytaikaisesti kokonaan eroon diabeteslääkityksestään.

Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on aina elämäntapaohjaus. Jos perinteiset hoitokeinot eivät tuo tulosta, voidaan vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta hoitaa myös lihavuusleikkauksen keinoin. Leikkaushoitoon hakeutuvan painoindeksin (BMI) tulee olla yli 40. Jos lihavuuteen liittyy jokin perussairaus, kuten diabetes, verenpainetauti, vaikea nivelrikko tai uniapnea, leikkaukseen voi päästä, kun painoindeksi on yli 35.

Lyhytaikaiseen seurantaan perustuva tutkimusnäyttö osoittaa, että lihavuusleikkaus on tehokas tapa hoitaa myös vaikeasti lihavan diabetesta. Suurin osa leikkauksen läpikäyneistä pääsee ainakin joksikin aikaa kokonaan eroon diabeteslääkityksestään.

Dosentti Timo Sane HYKS:n endokrinologian klinikalta kertoo, että leikkauksen jälkeen diabeteksen oireet lievittyvät lyhyellä aikavälillä valtaosalla diabeetikoista erityisesti silloin, kun sairastumisesta on vasta vähän aikaa ja veren sokeritasapaino on ollut pitkään hyvä.

- Eniten leikkauksesta hyötyvät – ainakin terveydenhuollon kustannuksina mitattuna – ne diabeetikot, jotka pääsevät eroon suurista insuliiniannoksista. Siksi leikkaushoitoa tulisi kohdistaa ensisijaisesti juuri insuliinihoitoa käyttäviin tyypin 2 diabeetikoihin, Sane toteaa.

Uutta tutkimusnäyttöä tarvitaan

Timo Sane huomauttaa, että valtaosassa tutkimuksia seuranta-aika on ollut kaksi vuotta lihavuusleikkauksen jälkeen. Leikkauksen vaikutuksista diabeteksen hoitoon pidemmällä aikavälillä tarvitaan vielä lisää tietoa.

- Esimerkiksi suuressa ruotsalaisessa SOS-tutkimuksessa noin puolet niistä, jotka olivat leikkauksen jälkeen parantuneet diabeteksesta, oli joutunut aloittamaan uudestaan diabeteksen lääkehoidon kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta, Sane kertoo.

Hän painottaakin, että leikkaushoidon merkityksen selvittämiseksi tarvitaan erityisesti kontrolloituja, satunnaistettuja tutkimuksia. Niissä leikkaushoidon vaikutusta diabeteksen lisäsairauksien ilmaantuvuuteen tulisi verrata muihin diabeteksen hoitokeinoihin.

Tällä hetkellä Sane pitää leikkausta hyvänä lihavuuden ja diabeteksen hoitokeinona silloin, kun diabetesta sairastavalla on jokin lisäsairaus, jota on vaikea hallita lääkkeillä tai elämäntavoilla. Painoindeksin tulee kuitenkin olla aina yli 35.

Leikkaukset lisääntyvät

Lihavuusleikkausten määrä lisääntyy Suomessa koko ajan. Vuonna 2008 tehtiin 400, vuonna 2009 jo 700 leikkausta. Lihavuusleikkauksia tehdään kaikkiaan yhdeksällä paikkakunnalla julkisessa terveydenhuollossa ja muutamissa yksityissairaaloissa.

Käytetyin lihavuusleikkausmenetelmä on tällä hetkellä mahalaukun ohitusleikkaus. Mahalaukun ohitusleikkauksessa mahalaukun yläosasta erotetaan pieni 20–50 millilitran kokoinen säiliö, johon ohutsuoli yhdistetään. Loppu mahalaukku jää edelleen toimivaksi mahahappoja erittäväksi elimeksi, vaikka ruoka ei sinne enää jatkossa kulkeudukaan.

Laihtumistulos perustuu siihen, että pieni mahalaukun säiliöosa täyttyy syödessä nopeasti ja rajoittaa siten nautitun ruuan määrää. Ohutsuolen alkuosan ohittaminen vähentää myös imeytyvien ravintoaineiden määrää. Mahalaukun ohitusleikkauksen merkittävänä vaikutusmekanismina pidetään muutoksia suoliston kylläisyyshormonien erittymisessä.

Elinikäinen seuranta tarpeen

Lihavuusleikkauksen läpikäynyt tarvitsee elinikäisen seurannan. Hänen tulisi päästä säännöllisesti tapaamaan ainakin lääkäriä ja ravitsemusterapeuttia, tarvittaessa myös fysioterapeuttia ja psykiatrian asiantuntijaa.

- Keskeinen haaste lihavuusleikatun jatkohoidossa on asiantuntevan elämäntapaohjauksen saaminen ja painonhallinta. Erityishuomiota tulisi kiinnittää varsinkin liikunnan vakiinnuttamiseen elämäntavaksi, sanoo ravitsemusterapeutti Jaana Torpström. Hän ohjaa lihavuusleikattuja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että paino laskee hyvin 1–2 vuotta lihavuusleikkauksen jälkeen. Sen jälkeen se alkaa hiljalleen nousta. Siksi painonhallintaan – erityisesti liikunnallisen aktiivisuuden avulla – on kiinnitettävä huomiota viimeistään silloin, kun leikkauksesta on kulunut 1,5–3 vuotta.

Monipuolista ja täysipainoista ruokaa

Lihavuusleikkauksen jälkeen pienennetty mahalaukku ei enää vedä tavanomaisia ruokamääriä. Siksi pieniä ruoka-annoksia on syötävä säännöllisesti 6–8 kertaa päivässä.

Ensimmäisen kuukauden ajan leikkauksen jälkeen suositellaan pehmeärakenteista ruokavaliota. Sen jälkeen voi siirtyä vähitellen normaaliin ruokaan. Sekä makean että runsasrasvaisen ja käristetyn ruuan nauttimista on yleensä hyvä välttää, sillä niistä voi seurata hankalia ruokailun jälkeisiä oireita. Lisäksi leikatuilla on usein yksilöllisesti joitakin sellaisia ruoka-aineita, jotka eivät leikkauksen jälkeen enää sovi.

Jaana Torpström painottaa erityisesti ruokavalion monipuolisuuden merkitystä. Koska ruokamäärät ovat aiempaa pienempiä, on nautitun ruuan oltava täysipainoista ja paljon välttämättömiä ravintoaineita sisältävää.

- Erityistä huomiota täytyy kiinnittää riittävään proteiinin saantiin, Torpström neuvoo.

Myös riittävä nesteen saanti on tärkeää. Juotavaa tulisi nauttia vähintään litra päivässä, mieluiten pieninä annoksina aterioiden väliaikoina. Ruokailuihin on hyvä varata entistä enemmän aikaa, jotta syöminen sujuu hitaasti ja ruuan ehtii pureskella huolellisesti.

Ravintoainevalmisteita säännöllisesti

Lihavuusleikkaus aiheuttaa aina jossain määrin häiriöitä ravintoaineiden imeytymiseen. Siksi leikatun on lopun elämäänsä käytettävä säännöllisesti monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita ravintoainepuutosten ehkäisemiseksi. Keskeisiä ravintoaineita ovat D-vitamiini, B12-vitamiini, foolihappo, kalsium ja rauta.

Lääkärintarkastuksen ohella lihavuusleikatun jatkoseurantaan kuuluvat myös vuosittaiset laboratoriokokeet, joilla selvitetään muun muassa mahdollisia ravintoainepuutoksia. Ravitsemusterapeutti puolestaan seuraa vuosittain ruokavalion laatua, ruokamäärän riittävyyttä, ateriarytmiä sekä mahdollisia ruokarajoituksia ja ruokailuun liittyviä oireita.

Ongelmat syömisessä tavallisia

Erilaiset ruokailuun liittyvät oireet ovat lihavuusleikatuilla hyvin tavallisia. Niin kutsuttua dumping-oireyhtymää on noin 70 prosentilla mahanohitusleikkauksen läpikäyneistä. Oireyhtymään liittyy muun muassa vatsakipuja, pahoinvointia, ripulia ja heikotuksen tunnetta.

- Ongelmat syömisessä ovat usein voimakkaimmillaan melko pian leikkauksen jälkeen, ja taipumus niihin lieventyy ajan myötä. Viivästynyt dumping-oireisto voi kuitenkin ilmetä vasta vuosia leikkauksen jälkeen, Jaana Torpström kertoo.

- Vaikka syömisongelmat ovat leikatuilla tavallisia, valtaosa heistä pitää kuitenkin etuna sitä, että kylläisyys tulee aiempaa nopeammin. Muistakin haitoista ja rajoituksista huolimatta suurin osa lihavuusleikatuista on sitä mieltä, että elämänlaatu parani leikkauksen jälkeen, Timo Sane tietää.



Lihavuusleikkausmenetelmät


  • Mahalaukun ohitusleikkaus eli Gastric bypass on tällä hetkellä käytetyin lihavuusleikkausmenetelmä Suomessa. Mahalaukun ohitusleikkauksessa mahalaukun yläosasta erotetaan pieni 20–50 millilitran kokoinen säiliö, johon ohutsuoli yhdistetään.
  • Mahalaukun kavennusleikkaus eli hihakavennus eli Sleeve gastrektomia on tällä hetkellä toiseksi yleisin lihavuusleikkaus Suomessa. Kavennusleikkauksessa mahalaukku kavennetaan putkimaiseksi ja suurin osa (noin kaksi kolmasosaa) mahalaukusta poistetaan.
  • Mahapantaleikkaus eli Gastric banding on vähiten kajoava lihavuusleikkaus. Mahapantaleikkauksessa mahalaukun yläosan ympärille viedään tähystyksessä säädettävä panta, jolla mahalaukkua voidaan kuroa. Koska pantaleikkauksen jälkeen jatkuvan seurannan tarve on suuri ja pantojen kanssa ilmaantuu usein pitkäaikaisseurannassa ongelmia, niiden käyttö on vähentynyt huomattavasti.

Lähde: Finnish Obesity Treatment Expert Group




Palaa otsikoihin



Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä