Hoidon seuranta

20.12.2007

Verensokerin sanelemaa vai aitoja tunteita?

Diabetes 12/2007

Tunteminen sallittu

Mari Vehmanen

Sekä liian matala että korkea verensokeri muuttavat mielialaa ja käytöstä. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja voivat vaihdella samallakin henkilöllä.

Ärsyttää! Matala verensokeri tekee diabeetikosta toisinaan todellisen äkäpussin. Huonotuulisuus ja ärtyneisyys ovatkin yleisimpiä hypoglykemiasta varoittavia mielialamuutoksia.

Moni kuvailee tuntevansa myös toivottomuutta, kun aivosolut alkavat kärsiä energianpuutteesta. Koko tilanne tuntuu synkältä, eikä ulospääsyä näy.

Muiden mielestä diabeetikko saattaa tässä tilassa vaikuttaa täysin eri ihmiseltä kuin normaalisti. Hän ehkä möläyttelee mitä mieleen juolahtaa, käytössäännöistä piittaamatta.
Pahimmillaan käytös muuttuu aggressiiviseksi: diabeetikko alkaa tapella ja räyhätä.

- Joskus jälkipyykkiä pestään käräjillä asti, kun pohditaan, onko poliisin kanssa nahistellut diabeetikko syyntakeinen. Onneksi näin dramaattiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia, erikoislääkäri Juha Saltevo Keski-Suomen keskussairaalasta kertoo.

Korkea verensokeri vai dementiaa?

Myös liian korkealla verensokerilla eli hyperglykemialla on omat vaikutuksensa mielialaan ja käyttäytymiseen.

- Korkean verensokerin oireista puhutaan mielestäni turhan vähän. Ilmiö jää usein rajumman hypoglykemian varjoon, Juha Saltevo sanoo.

Korkean verensokerin aiheuttamia mielialamuutoksia ei ole aina helppo tunnistaa. Diabeetikon väsymys, haluttomuus ja aloitekyvyttömyys tulkitaan ehkä alkavan masennuksen merkeiksi, vaikka alavireisen mielialan syy olisi kohonneessa verensokerissa.

Juha Saltevon mukaan iäkkäillä diabeetikoilla korkean verensokerin oireet sekoitetaan monesti dementiaan.

- Kun verensokeri huitelee lukemissa 20¯25 mmol/l, ihminen voi taantua täysin. Esimerkiksi eräs tietämäni diabeetikko alkaa soitella vääriin numeroihin ja puhella sekavia, hän kertoo.

Lisäksi samalla ihmisellä voi olla masennus, dementia ja korkea verensokeri. Niiden oireita on silloin hyvin vaikea tai lähes mahdoton erotella toisistaan.

Tutkimustietoa hyvin vähän

Joidenkin diabeetikoiden kertomukset hypo- ja hyperglykemiasta ovat aivan päinvastaisia kuin valtaosalla: korkea verensokeri tekee vihaiseksi ja matala verensokeri apaattiseksi.

- Käsittääkseni tällaiset tavanomaisesta poikkeavat tuntemukset ovat täysin mahdollisia. Koko aihealuetta ei ylipäänsä ole juuri tutkittu tieteellisesti. Tietomme tästä tärkeästä asiasta perustuvat lähinnä diabeetikoiden arkikokemuksiin, Juha Saltevo toteaa.

Paitsi että jokainen diabeetikko tuntee verensokerin heilahtelut omalla persoonallisella tavallaan oireet voivat myös vähitellen muuttua.

- Tämä vaihtelu ei onneksi ole kovin nopeaa vaan tapahtuu vuosien kuluessa. Jos oireet vaihtelisivat jatkuvasti, diabeetikko ja hänen läheisensä eivät voisi ollenkaan luottaa siihen, että he tunnistavat verensokerin nousun tai laskun varoitussignaalit, Juha Saltevo kuvailee.

Lisää haastetta kinkkiseen kuvioon tuo se tosiseikka, että verensokerin ja mielialan vaikutussuhde toimii myös toiseen suuntaan. Voimakkaat tunteet ja stressi nostavat useimpien diabeetikoiden verensokeria.

- Verensokerin ja mielialan suhteessa on kyse monimutkaisesta ilmiöstä, josta on vaikea sanoa mitään yleispätevää. Suosittelenkin diabeetikoille verensokerin mittaamista aina, kun oma käytös tuntuu erikoiselta tai kun joku läheinen vihjaa oudosta käytöksestä. Hypoglykemia on tietysti se kiireellisin uhka, joka on ensimmäisenä suljettava pois, Juha Saltevo neuvoo.

Jonkinasteinen verensokerin ja mielialojen vaihtelu kuuluu jokaisen diabeetikon elämään.

- Pieniä heilahteluita pitäisi oppia sietämään. Sitä paitsi erittäin hyvään hoitotasapainoon pyrkiminen jopa lisää hypoglykemioiden riskiä, kun liian matala verensokeri on koko ajan vain pienen heilahduksen päässä.

- Hyvin epävakaa verensokeri on kuitenkin iso ongelma. Se koskettaa diabeetikon koko lähipiiriä. Tällaisissa tapauksissa täytyy tehdä kaikki voitava paremman tasapainon löytämiseksi, Juha Saltevo korostaa.

Hän sanoo uskovansa, että verensokerin jatkuva seurannan helpottuminen ja yleistyminen auttaa mielialavaihteluiden kanssa kamppailevia.

Matalat ja korkeat

Hypoglykemia tarkoittaa sitä, että verensokeri laskee liian alas eli alle 4 mmol/l. Jos verensokeri laskee hyvin nopeasti, hypoglykemian oireet voivat alkaa tuntua jo korkeammilla verensokeriarvoilla.

Verensokeri voi laskea liian alas, jos insuliiniannos on liian suuri suhteessa aterian hiilihydraattimäärään, jos ateria on myöhästynyt tai jäänyt väliin tai jos liikuntaan ei ole varauduttu lisävälipaloilla tai pienentämällä insuliiniannosta. Myös runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa hypoglykemian, jos syöminen unohtuu.

Matalan verensokerin yleisiä oireita ovat muun muassa erilaiset mielialamuutokset, hikoilu, vapina ja tasapainohäiriöt. Lopulta hypoglykemia johtaa tajunnan menetykseen.
Hypoglykemian ensiapu on yleensä pieni makea välipala tai vaikeissa tapauksissa glukagonipistos.

Hyperglykemia eli korkea verensokeri on kyseessä, kun verensokeri nousee yli tason 10 mmol/l. Hyperglykemian tavallisimpia syitä ovat liikaa hiilihydraatteja sisältävä ruoka ja liian pieni insuliini- tai lääkeannos. Myös stressi ja jotkut sairaudet nostavat verensokeria.

Väsymyksen lisäksi korkean verensokerin oireita ovat muun muassa lisääntynyt ruokahalu, jano ja tihentynyt virtsaamistarve.

Pitkään liian korkeana pysyvä verensokeri altistaa monille diabeteksen lisäsairauksille.

Tunteminen sallittu

Kaikkia diabeetikon mielialojen ailahteluja ei pitäisi tulkita verensokerista johtuviksi.

Monen diabeetikon mielestä ikävintä verensokerin heilahtelussa on nimenomaan sen vaikutus mielialaan ja käyttäytymiseen.

- Hypoglykemiaan joskus liittyvä kontrollin menettämisen tunne on luonnollisesti pelottava. Verensokerin laskiessa liian matalalle diabeetikko saattaa käyttäytyä tavalla, josta ei itsekään tunnista itseään, psykologi Helena Nuutinen Diabetesliitosta toteaa.

Hypoglykemian aikana sanotut ja tehdyt asiat jäävät joskus kaihertamaan mieltä, joten tapahtuneesta on hyvä jutella läsnäolleiden kanssa. Läheisten on hyvä tietää matalan verensokerin vaikutuksista tunteisiin ja käyttäytymiseen.

Vaikka tilanne puidaan perusteellisesti, tapaus voi jättää pelon sekä diabeetikon että läheisten mieleen.

- Joskus diabeetikko alkaa pitää verensokeria tarkoituksella turhan korkealla, ikään kuin kaiken varalta. Tämä taas saattaa johtaa toiseen ääripäähän eli hyperglykemiasta johtuviin alakulon, väsymyksen, voimattomuuden tai ärtyneisyyden tunteisiin.

Hypopelko voi myös pahentaa taipumusta jännittää sosiaalisissa tilanteissa.

- Jos esimerkiksi esitelmien pitäminen on aiemminkin ollut vaikeaa, vanhojen pelkojen rinnalle tulee ehkä huoli verensokerin laskusta ja kontrollin menettämisestä kesken esityksen. Joskus normaali jännityksen tunne saatetaan sekoittaa hypoglykemian oireisiin, Helena Nuutinen kuvailee.

Ylisuojelua vältettävä

On ymmärrettävää, että läheiset huolestuvat verensokerin heilahteluista. Liialliset pelot voivat kuitenkin johtaa ylisuojeluun ja diabeetikon elämän turhaan rajoittamiseen. Eikä kaikkea huonoa tuulta tai väsymystä pidä laittaa verensokerin vaihteluiden piikkiin. Myös diabeetikolla on kehnot päivänsä, vaikka sokeriarvot olisivat täysin hallinnassa.

- Jo sairastuminen sinänsä vaikuttaa mielialaan. Verensokerin vaihtelut tuovat tähän kokonaisuuteen oman lisänsä, Helena Nuutinen sanoo.

Tunteita herättää myös jatkuva kamppailu verensokeritason saamiseksi kuriin: tasapainoilu on joskus hyvin turhauttavaa.

- Usein kuulee ihmisten puhuvan niin kuin tunteet olisivat jonkinlainen riesa tai ongelma. Ne ovat kuitenkin aina tietoa omasta itsestämme. Diabetes haastaa tutkiskelemaan paitsi oman kehon toimintaa myös tunne-elämää, Helena Nuutinen kiteyttää.


Palaa otsikoihin



Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä