Hoidon seuranta

23.6.2006

Happomyrkytys vie hengenvaaraan - erityistilanteissa pitää mitata myös ketoaineet

Diabetes 1-2/2005

Hilkka Lahti

Ketoaineiden mittaaminen on tarpeen tyypin 1 diabeetikoille erityistilanteissa, esimerkiksi silloin, kun verensokeri kohoaa korkeuksiin flunssan takia tai kun insuliinipumppu ei tunnu toimivan kunnolla. Korkeaan verensokeriin pitäisi puuttua pikaisesti, jotta ketoasidoosi eli happomyrkytys ei pääsisi kehittymään.

- Ketoaineita ei tarvitse mitata säännöllisesti, sanoo lastentautien erikoislääkäri Riitta Veijola Oulun yliopistosairaalasta.

Ketoaineita on syytä tarkkailla silloin, kun verensokeri on korkea ilman selvää syytä, eikä se laske lisäinsuliinilla. Varsinkin lapset, insuliinipumppua käyttävät ja tulehdustautiin sairastuneet hyötyvät ketoaineiden mittaamisesta.

Perinteisesti ketoaineita on mitattu liuskalla virtsasta. Mittaaminen on opetettu jokaiselle tyypin 1diabeetikolle hoitopaikassa. Samalla heitä on kehotettu pitämään ketoaineiden mittaamiseen tarkoitettuja virtsaliuskoja varalla kotona.

Nyt ketoaineet voi mitata itse myös verestä yhdistetyllä verensokeri- ja ketoainemittarilla. Ketoaineita voidaan kemiallisesti erottaa useita eri tyyppejä, mutta diabeetikolle niistä tärkein on beetahydroksibutyraatti: uudet ketoainemittarit mittaavat juuri sen määrää verestä.

Merkki insuliinin puutteesta

Ketoaineet veressä tai virtsassa ovat merkki elimistön insuliinin puutteesta. Sen seurauksena sokerin pääsy verenkierrosta solujen käyttöön estyy, ja verensokeri kohoaa.

Kun solut eivät saa energiaa sokerista, ne joutuvat turvautumaan varaenergiavarastoihin eli hajottamaan rasvoja käyttövoimakseen. Rasvojen hajoamisen seurauksena syntyy ketoaineita, jotka siirtyvät vereen ja edelleen munuaisten kautta virtsaan.

Mitä suurempi insuliinin puute on, sitä voimakkaampaa on rasvojen hajoaminen rasvakudoksessa ja sitä enemmän on myös ketoaineita. Diabeetikolla tilanne voi johtaa ketoasidoosiin, happomyrkytykseen.

- Rasvojen hajottaminen on ihmisen energiantuotannon varajärjestelmä. Ketoaineita syntyy myös terveellä ihmisellä silloin, kun hän paastoaa, Riitta Veijola selittää.

Diabeetikon verestä voi löytyä ketoaineita myös hypoglykemian jälkeen, eli silloin kun verensokeri on laskenut liian alas. Hypoglykemia saa aikaan glukagonin erittymisen haiman alfasoluista, ja glukagoni taas lisää ketoaineiden tuotantoa maksassa.

- Liian matala verensokeri voi siis aiheuttaa ns. nälkähappoja virtsaan, Veijola kuvaa.

Tunnista vaara

- Diabeetikon on tärkeä tunnistaa happomyrkytyksen vaarat ja tuntea sen oireet, Riitta Veijola korostaa.

Happomyrkytyksen oireena on usein pahoinvointi, oksentelu ja vatsakipu, mutta kaikilla oireet eivät ole yhtä selkeät. Korkea verensokeri myös janottaa ja lisää virtsan määrää.

Ketoasidoosin kehittymisestä kertovat oireet ja kehittymisnopeus ovat yksilöllisiä. Pienelle lapselle tila kehittyy tunneissa ja aikuisellekin puolessa vuorokaudessa.

- Mitä pienempi lapsi on, sen nopeammin happomyrkytys kehittyy, Veijola muistuttaa.

- Diabeetikon happomyrkytys on hengenvaarallinen tila ja vaatii hoitoa sairaalassa, hän lisää.

Tavallisimmin ketoasidoosi kehittyy ihmiselle, joka ei vielä edes tiedä sairastavansa diabetesta. Myös äkillinen sairaus tai insuliinin pistämättä jättäminen saattavat johtaa happomyrkytykseen.

Nuorten diabeetikkojen on hyvä tuntea ketoasidoosin vaarat, sillä murrosiässä hormonivaihtelu on suurta, mikä vaikuttaa myös hoitotasapainoon: insuliinia ei ole aina helppo annostella oikein. Lisäksi murrosiän kuohuissa itsensä hoitaminen ei aina ole arvojärjestyksessä ensimmäisenä.

Pumppuhoitoiset tarkkana

Insuliinipumpun käyttäminen edellyttää huolellista verensokerin seurantaa. Insuliinipumpun tekniset ongelmat, toiminnan häiriöt, katetrin tukkeutuminen tai patterin tyhjentyminen saattavat aiheuttaa happomyrkytyksen nopeasti varsinkin, jos käytössä on pikainsuliini.

- Kun insuliinin saanti keskeytyy, ketoasidoosi kehittyy nopeasti, koska insuliinivarastoja ei ole, Veijola sanoo.

Pumppuhoitoiset tutustutetaan ketoasidoosin vaaroihin turvallisesti sairaalassa siten, että insuliinin antaminen keskeytetään ja tunneittain tapahtuvin mittauksin seurataan, miten nopeasti ketoaineet alkavat muodostua vereen. Diabeetikko saa tunnistaa omat oireensa verensokerin noustessa ja ketoaineiden ilmaantuessa.

- Kaikille ei kuitenkaan tule selviä oireita lievässä ketoosissa, mikä sekin on hyvä tietää vastaisuuden varalle, Riitta Veijola toteaa.

Pumppuhoitoiset käyttävät nykyisin verensokerimittareita, joilla voi mitata myös ketoaineet. Säännöllisesti heidänkään ei tarvitse niitä seurata.

Flunssa nostaa verensokeria

Tulehdustaudit saattavat nostaa verensokerin tavanomaista korkeammaksi, vaikka diabeetikko yrittäisi syödä ja annostella insuliinia normaaliin tapaan. Infektiot ja kuume lisäävät monen diabeetikon insuliinin tarvetta, sillä insuliini ei tehoa tavalliseen tapaan. Sairastuneen kannattaakin seurata verensokeriaan tavallista tiuhemmin.

- Yleensä tilanne korjaantuu insuliinin määrää lisäämällä, tarvittaessa ylimääräisin pistoksin. Jos verensokeri pysyy lisäinsuliinista huolimatta korkeana, kannattaa mitata myös ketoaineiden määrä virtsasta, Riitta Veijola neuvoo.

Flunssainen ei välttämättä tiedä, johtuuko huonovointisuus itse taudista vai lisääntyneistä ketoaineista. Mitä nuorempi ja kevyempi diabeetikko on, sitä tarkempi hän saa olla diabeteksen hoidossa sairauspäivinä.

Mahataudissa ja ripulissa verensokeri yleensä laskee, mutta virtsassa saattaa silti olla ketoaineita liittyen solujen energiavajeeseen ja toisaalta hypoglykemian aiheuttamaan glukagonineritykseen.

- Silloin insuliinia ei saa pistää lisää, vaan tilanteesta pitää neuvotella hoitohenkilökunnan kanssa. Erityisesti, kun kysymyksessä on pieni lapsi, kannattaa harkita sairaalassa toteutettavaa sokeritiputusta hypoglykemiauhan takia, Veijola opastaa.

Seuraa tilannetta

Useimmiten ketoaineiden määrä laskee, kun verensokeri saadaan laskettua alle 15 millimooliin litrassa.

Jos veren ketoainepitoisuus on alle 0,6 millimoolia litrassa, diabeetikon ei tarvitse ryhtyä erityistoimenpiteisiin, vaan hänen pitää jatkaa verensokerin seurantaa ja huolehtia insuliiniannosten riittävyydestä.

Jos ketoaineita on 0,6–1,5 millimoolia litrassa, verensokeri ja ketoaineet pitää tarkistaa parin tunnin välein, ja verensokeria pitää pyrkiä laskemaan lisäinsuliinilla.

Jos ketoaineiden määrä nousee kolmeen millimooliin, on yhteydenotto diabeteshoitajaan tai päivystykseen jo tarpeen, sillä ketoasidoosin vaara on kasvanut. Jos ketoaineiden määrä ylittää kolme millimoolia litrassa, diabeetikon oikea paikka on sairaalahoidossa.

- Aikuisella on enemmän aikaa seurata tilanteen kehittymistä kotona, mutta pienten lasten vointia pitää seurata tarkasti, mielellään sairaalassa, Riitta Veijola tähdentää.


Veren ketoaineet

Miten pitää toimia?

alle 0,6 mmol/l

Ei erityistoimenpiteitä.

0,6-1,5 mmol/l

Korjaa kohonnutta verensokeria hoitopaikastasi saamiesi ohjeiden mukaan. Tarkista verensokeri ja ketoaineet parin tunnin välein.

1,5-3  mmol/l

Ketoasidoosin vaara on kasvanut. Jos olet huonovointinen tai verensokerisi ei laske lisäinsuliinista huolimatta, ota yhteys hoitopaikkaasi.

yli 3 mmol/l

Hakeudu sairaalahoitoon

Taulukon lähde: Diabetes-kirja, Diabetesliitto ja Duodecim 2003

 


Palaa otsikoihin



Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä