Diabetes ja muut sairaudet

28.5.2007

Verensokerin heittely voi edistää kaihin kehittymistä

Diabetes 3/2007

Erja Taura-Jokinen

Diabeetikko edistää hyvää näkökykyä sokeritasapainostaan huolehtimalla. Verensokeritason vaihtelu rasittaa silmiä ja aiheuttaa mykiön samenemista. Normaalisti ikääntyessä kehittyvä kaihi saattaa näin ilmaantua poikkeuksellisen varhain.

Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Paula Summanen, miten kaihi syntyy?

- Kaihin yleisin syy on ikääntyminen. Silmän etuosassa värikalvon takana sijaitseva mykiö samenee pikku hiljaa 40–50 vuoden iästä lähtien. Etenemisnopeus vaihtelee, joten kaihin kehittymiseen eli näköä alentavan mykiösamentumisen ilmaantumiseen voi vierähtää kymmeniä vuosia. Äskettäin on todettu, että riskiä lisäävät tupakointi ja ylipaino.

On tiedetty jo pitkään, että sokeritasapainon häiriöt jouduttavat kaihin kehittymistä. Terävät pistot ja tylpät vammat, kuten nyrkinisku, voivat aiheuttaa kaihin kenelle tahansa. Kaihia esiintyy myös synnynnäisenä, joko heti syntymän jälkeen tai ensimmäisten elinvuosien aikana. Tämä kaihityyppi on perinnöllinen.

Lääkkeistä erityisesti kortisoni, paikallisesti tai suun kautta annosteltuna, kehittää mykiösamentumia. Säteilyllä, jopa runsaalla auringon ultraviolettivalolla, on osuutensa. Siksi aurinkolasien käyttöä suositellaan jo lapsuudesta alkaen.

Diabeetikoille tehtävä lasiaisen puhdistusleikkaus eli vitrektomia saattaa vauhdittaa kaihin syntyä ja etenemistä.

Miten kaihin tunnistaa?

- Oireet ja niiden vaikeusaste riippuu siitä, mikä mykiön osa on samentunut ja missä määrin. Yleensä kaihi etenee hitaasti ja kivuttomasti. Näkö voi heikentyä tasaisesti ja valontarve lisääntyä. Joku voi huomata värien muuttuvan likaisemmiksi: valkea ei olekaan puhdasta eikä sininen taivas niin heleä. Toisaalta näkö voi olla hyvä, mutta esimerkiksi vastaan tulevien autojen valot saattavat häikäistä tavallista enemmän ja kirkkaassa valossa näkeminen hankaloituu.

Kaihileikkauksen jälkeen ihminen voi huomata aiemmin eläneensä rusehtavassa tai sinertävässä värimaailmassa. Ylikypsä kaihi johtaa silmänsisäiseen tulehdustilaan ja turpoava mykiö paineen nousuun.

Miten diabeetikko voi ehkäistä kaihin syntyä?

- Tärkeintä on ylläpitää hyvää sokeritasapainoa, sillä sen heilahtelut rasittavat silmän eri kudoksia, myös mykiötä, ja nopeuttavat näin kaihin syntyä. Samalla tavalla vaikuttavat tupakointi, ylipaino ja keskivartalolihavuus. Normaalipainoon kannattaa siis tästäkin syystä pyrkiä liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta huolehtimalla. Tupakointia ei kannata edes aloittaa.

Miten yleistä kaihi on diabeetikoilla?

- Tästä ei ole tehty tutkimuksia Suomessa, mutta ikäkaihia kyllä esiintyy keski-ikäisillä diabeetikoilla suhteessa enemmän kuin muulla väestöllä.

Milloin kaihi leikataan?

- Kaihileikkauksen valtakunnalliset hoitoon pääsyn kriteerit perustuvat sopimukseen. Leikkaukseen pääsee, jos selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on kaihin vuoksi merkittävästi vaikeutunut tai sairaudesta on muuta oleellista haittaa. Lähetteen leikkaukseen saa, jos näöntarkkuus paremmassa silmässä on 0,5 tai huonompi. Mikäli paremman silmän näöntarkkuus on parempi kuin 0,5, huonomman silmän leikkauskriteerinä on näöntarkkuus 0,3 tai huonompi. Diabeetikolla kaihi voi vaikeuttaa silmänpohjan tutkimusta ja hoitoa, minkä vuoksi leikkausta aikaistetaan.

Kaihileikkaukset ovat maailman yleisimpiä leikkaustoimenpiteitä.

Onko kaihileikkaus riski diabeetikolle?

- Leikkaukseen voi aina liittyä ennalta odottamattomia seikkoja. Kaihileikkaukseen liittyy pieni tulehdusvaara (alle tuhannesosan luokkaa), vaikka itse leikkauksessa, sitä ennen ja sen jälkeen käytetään antibioottitippoja.

Aiemmin epäiltiin, että kaihileikkaus jouduttaisi silmänpohjamuutosten etenemistä. Nykyinen pienen viillon kaihileikkaus ei näytä pahentavan edes tarkannäkemisen alueen turvotusta, jota ohimenevästi ilmaantuu pienelle osalle potilaista, vaikka heillä ei olisi diabetesta.

Onko retinopatialla eli verkkokalvosairaudella ja kaihilla keskinäistä yhteyttä?

- Ei ole. Kaihi voi kehittyä diabeetikolle, jolla on retinopatiaa ja päinvastoin. Niillä on yhteisiä riskitekijöitä (korkea verensokeri, tupakointi, keskivartalolihavuus ja ylipaino), mutta ei suoranaista syy-seuraussuhdetta.

Estääkö kaihi retinopatian havaitsemista?

- Kyllä, mutta diabeettisen retinopatian seulontaan ja seurantaan kuuluvat silmänpohjien säännölliset valokuvaukset paljastavat silmälääkärille kaihin jo varhaisessa vaiheessa. Kun kuva on samea, diabeetikko ohjataan silmälääkärin tutkimuksiin. Näin tätä ongelmaa ei juuri pääse syntymään.

Onko diabeetikolla muita suurempi riski silmän verkkokalvon irtoamiseen?

- Verkkokalvon irtauma on yleensä seurausta verkkokalvoreiän muodostumisesta. Verkkokalvoreiät ovat likinäköisillä muuta väestöä yleisempiä, siis myös likinäköisillä diabeetikoilla.

Kun diabeteksen aiheuttamat verkkokalvomuutokset etenevät ja kehittävät uudissuonia, puhutaan proliferatiivisesta retinopatiasta. Verkkokalvolle ja näköhermon päähän kasvavat uudissuonet ovat hauraita ja voivat vuotaa verkkokalvon pinnalle tai silmän täyttävään lasiaiseen. Niiden tueksi kehittyy arpikalvoa, joka on kiinni verkkokalvossa ja lasiaisessa. Arpikalvo saattaa kutistuessaan irrottaa verkkokalvon. Samalla veto voi aiheuttaa verkkokalvoreikiä.

Arpikalvoja ei ehdi muodostua, jos laserhoito aloitetaan uudissuonten ollessa pieniä. Itse laserhoito ehkäisee verkkokalvon irtoamista.

Kaihin poisto lisää jonkin verran verkkokalvon irtauman riskiä kaikilla.


Palaa otsikoihin



Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä