Diabetes ja muut sairaudet

25.5.2009

Kuntoutus edistää toipumista aivoinfarktin jälkeen

Diabetes 4/2009

Tuija Manneri

Kuntoutus korjaa tehokkaasti aivoverenkiertohäiriöiden vaurioita. Mitä nopeammin kuntoutus alkaa, sitä paremmin toipuminen etenee.


Diabetes kasvattaa aivoverenkiertohäiriön vaaran kolminkertaiseksi. Jos lisäksi verenpaine on korkea, sairastumisen todennäköisyys lisääntyy entisestään.

- Riskiä voi pienentää tuntuvasti, jos hoitaa verenpaineen, veren rasva-arvot ja verensokeriarvot kuntoon, lopettaa tupakoinnin, liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti, sisätautien erikoislääkäri Teemu Takala kuntoutuskeskus Petreasta luettelee.

Hän rohkaisee diabeetikkoja myös tiedolla, että kuntoutus todella auttaa aivohalvauksesta eli aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta toipumista. Viime aikoina tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä hyvistä kuntoutustuloksista.

Aivoinfarktissa verisuoni aivoissa tukkeutuu, jolloin solut eivät saa verta ja happea. Aivoverenvuodossa suonen repeämästä vuotaa verta, mikä vaurioittaa aivokudosta. Pahimmillaan kumpikin tilanne voi johtaa kuolemaan, ja noin joka kymmenes potilas menehtyy. Selviytyneiden vammat vaihtelevat lievistä vaikeisiin sen mukaan, mikä aivojen alue vaurioituu ja kuinka pahasti.

- Usein katoaa liikuntakyky ja muun muassa pukeminen, syöminen ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen vaikeutuvat. Puhuminen, ymmärtäminen, muistaminen tai ajattelu saattavat häiriintyä, ja monet masentuvat, Takala kuvailee.

Diabeetikolle vauriot merkitsevät omahoidon vaikeutumista, jos ei enää pysty itse mittaamaan verensokeria, pistämään insuliinia tai liikkumaan.

- Omahoitoon kiinnitetään kuntoutuksessa huomiota, mutta usein hoitotasapaino ja lääkitys muuttuvat, Takala sanoo.

Treeni alkaa heti

Jos aivoinfarktin tai aivoverenvuodon aiheuttamat vauriot aivoissa jäävät pieniksi, elämä saattaa palata ennalleen.

- Joka neljäs toipuu käytännössä oireettomaksi. Useampi kuin kolme neljästä kuntoutuu asumaan kotona. Alle 20 prosenttia jää laitokseen esimerkiksi terveyskeskuksen osastolle tai vanhainkotiin, Teemu Takala kertoo.

Hän korostaa, että jokaisen pitäisi aluksi saada kuntoutusarvio työryhmältä, johon kuuluu neurologi, sairaanhoitaja, fysio-, puhe- ja toimintaterapeutti, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja.

- Työryhmän tulisi tehdä kuntoutussuunnitelma. Aivojen vaurioissa on kyse niin monimutkaisista asioista, että kuntoutumisessa tarvitaan eri alojen asiantuntijoita.

- Lisäksi tarvitaan potilaan ja hänen läheistensä motivoitunutta yhteistyötä. Sairastuminen koskettaa kipeästi koko perhettä, ja puolisosta tulee usein sairastuneen omaishoitaja, Takala huomauttaa.

Käytännössä kuntoutus on kadonneiden tai heikentyneiden taitojen sitkeää palauttamista erilaisten harjoitusten avulla, esimerkiksi kävely- tai puhetreeninä.

- Silloin aivoihin syntyy uusia yhteyksiä ja myös muut aivojen alueet ottavat vaurioituneiden alueiden tehtäviä. Aivot on muovautuva elin, jonka toimintaa pystytään harjoittelulla tehostamaan.

Kuntoutuksen pitää alkaa nopeasti, mieluiten muutaman päivän sisällä sairastumisesta, sillä ensimmäisten kahden, kolmen kuukauden aikana kuntoutumista tapahtuu eniten. Kuntoutuksen pitää myös olla tiivistä, lähes kokopäivätyötä heti kun voimat antavat myöten.

- Mitä enemmän harjoittelee, sitä parempia tuloksia yleensä saavuttaa, Takala korostaa.

Moni jää ilman

Teemu Takala arvioi, että noin 40 prosenttia aivohalvauspotilaista tarvitsee kuntoutuakseen laajan, moniammatillisen työryhmän apua. Läheskään kaikki eivät sitä saa.

- Viime syksynä valmistunut valtakunnallinen kuntoutusselvitys osoitti, että keskimäärin vain 10-20 prosenttia sairastuneista pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen - ja joissakin sairaanhoitopiireissä vain muutama prosentti. Potilaat saatetaan sen sijaan sijoittaa toipumaan tavallisille sairaala- tai terveyskeskusosastoille, joista harvoin löytyy tarpeeksi kuntoutusosaamista.

- Silloin säästetään täysin väärässä paikassa, sillä moniammatillinen kuntoutus on tutkitusti tehokasta. Jos sata ihmistä kuntoutetaan kuntoutusosastoilla ja sitä verrataan kuntoutumiseen tavallisen sairaalan sisätautiosastolla, viisi ihmistä enemmän pärjää vuoden kuluttua omatoimisesti. Se merkitsee heistä jokaiselle parempaa elämän laatua, mutta se myös säästää rahaa, sillä pitkäaikaishoito maksaa yhteiskunnalle paljon, Takala sanoo.

Erityisen vaikeaa kuntoutukseen pääseminen on vanhuksille.

- Suomessa 12 sairaanhoitopiirissä on moniammatillinen kuntoutusosasto, mutta muut yhdeksän piiriä ostavat palvelut yksityisiltä kuntoutuskeskuksilta. Kun kuntoutuskeskuksilta kysyttiin kuntoutuksessa olleiden potilaiden ikää, yli 75-vuotiaita oli vain vähän. Se on huolestuttavaa, koska aivohalvaus on nimenomaan ikääntyneiden tauti ja koska kaikki hyötyvät kuntoutuksesta iästä ja sairauden vaikeusasteesta riippumatta, Takala korostaa.

--------------------------------------------------------------------------------
Aivoverenkierron häiriöissä tarvitaan heti apua: soita 112.

Aivohalvaus

  • Aivoverenkiertohäiriöistä 80 prosenttia on aivoinfarkteja, 20 prosenttia aivoverenvuotoja.
  • Vuodessa sairastuu 14 000 suomalaista.
  • Ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä kutsutaan TIA-kohtaukseksi ja se ennakoi usein aivoinfarktia.

-------------------------------------------------------------------------------------------

Aivohalvauksen ja TIA:n oireita

  • kehon toinen puoli, esimerkiksi käsi tai jalka tuntuu äkkiä voimattomalta, heikolta ja/tai tunnottomalta 
  • toinen suupieli roikkuu 
  •  puhe muuttuu epäselväksi tai katoaa 
  • nieleminen vaikeutuu 
  • huimaa, kävely tai tasapaino häiriintyy 
  • näkeminen voi vaikeutua, kaikki näkyy ehkä kahtena 

--------------------------------------------------------------------------------

Aivoja suojaa

  • hyvä verenpaine
  • hyvä verensokeritaso
  • hyvät kolesteroliarvot
  • normaalipaino
  • säännöllinen liikunta
  • tupakoimattomuus ¨
  • alkoholin kohtuukäyttö tai raittius
  • stressin vähentäminen 


Tietoa ja tukea: www.stroke.fi


Palaa otsikoihin



Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä