Dehko lyhyesti

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO 2000-2010) eli Suomen kansallinen diabetesohjelma on ehkäissyt tyypin 2 diabetesta, kehittänyt diabeteksen hoidon laatua ja tukenut diabeetikoiden omahoitoa kymmenen viime vuoden aikana.

Katso kaavio Dehkokaavio (pdf 171.2 kt)

Ohjelma huipentuu 31.1.-1.2.2011 Finlandia-talossa Helsingissä pidettävään suurkatselmukseen. Dehko-päivillä tarkastellaan ohjelman tuloksia kymmenen vuotta sitten asetettujen tavoitteiden valossa.

Dehkon tavoitteet

• Hoitoyksiköissä on diabeteksen hoidon laatujärjestelmä, jonka luonteva osa on terveydenhuollon säännöllinen ja monipuolinen diabeteskoulutus.
• Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimet ovat osa perusterveydenhuollon pysyvää toimintaa.
• Diabeetikkojen hoito-organisaation perustana ovat hyvin toimivat hoitoketjut, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon jaettu hoitovastuu ja joustava konsultointikäytäntö.
• Jokaisella diabeetikolla on mahdollisuudet yksilöllisesti tarvitsemaansa hyvään omahoitoon.
• Kaikki tyypin 2 diabeetikot saavat riittävän hoidonohjauksen, ja kohonneen verensokeripitoisuuden ohella hoidetaan myös sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvää kokonaisriskiä.
• Diabeetikot hallitsevat omahoidon ja ovat tyytyväisiä hoitoonsa.
  Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten yhteistyö omahoidon tukemiseksi on vakiintunut pysyväksi toimintamuodoksi.
• Diabeetikoiden hoitotasapainot parantuvat siten, että vähintään 50 prosentilla tyypin 2 ja tyypin 1 diabeetikoista on hyvä hoitotasapaino, ja vähintään 30 prosentilla on välttävä tasapaino.
• Diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairastuvuus vähenee vähintään kolmanneksella.
• Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien esiintyminen vähenee: jalkojen amputaatioiden määrä vähintään puoleen, diabetekseen liittyvä silmän verkkokalvon sairaus vähintään kolmanneksella, diabetekseen liittyvä munuaistauti vähintään kolmanneksella.

Dehkon yhteistyökumppanit

Dehkoa toteuttivat käytännössä perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sairaanhoitopiirit ja niiden diabetestyöryhmät sekä työterveyshuolto. Myös sosiaali-ja terveysministeriöllä, kunnilla ja paikallisilla terveysviranomaisilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Kelalla ja Kuntaliitolla oli omat roolinsa toimenpide-esitysten toteuttamisessa.

Yhteistyöllä Sydänliiton, Apteekkariliiton, Terveyden edistämisen keskuksen, UKK-instituutin, terveydenhuollon ammattijärjestöjen, muiden kansanterveysjärjestöjen, ammattikorkeakoulujen sekä liikuntajärjestöjen kanssa oli suuri merkitys Dehkon tavoitteiden toteuttamisessa.

Dehkon päärahoittajana toimi vuodesta 1999 lähtien Raha-automaattiyhdistys, lisäksi ohjelma sai taloudellista tukea yrityksiltä.