Aikuisten lihominen pysähtymässä Suomessa

Lihavuus ja vyötärölihavuus eivät enää lisäänny suomalaisessa aikuisväestössä, ja ne ovat saattaneet jopa kääntyä laskuun. Perusterveydenhuollon yksinkertaisella elintapaohjauksella on mahdollista vähentää tehokkaasti liikakiloja ja siten tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Tiedot käyvät ilmi Lääkärilehdessä 6.8. julkaistavasta kahdesta tutkimuksesta, joissa esitetään uusia tuloksia suuresta suomalaisesta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyprojektista, Dehkon 2D -hankkeesta. 

Vuosien 2003–2008 aikana toteutettu projekti osoitti, että suuressa diabeteksen sairastumisriskissä olevia henkilöitä voitiin tunnistaa väestöstä ja terveydenhuollon asiakkaista diabeteksen riskitestin avulla. Samalla löydettiin usein myös muita sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä. Perusterveydenhuollossa tarjottavalla elintapaohjauksella saatiin aikaan terveyden kannalta merkittäviä painonlaskuja, jotka olivat sitä suurempia mitä enemmän ohjauskäyntejä tehtiin. Elintapaohjaus vähensi myös muita sydän- ja verisuonitautien riskejä. Viidesosa suuren diabetesriskin henkilöistä pystyi laihduttamaan yli 5 prosenttia alkupainostaan (keskimäärin 9 kiloa) vuoden seurannassa. Tällä saavutettiin peräti 69 prosentin diabetesriskin vähenemä. 

Tutkijat pitävät tuloksia erittäin rohkaisevina, sillä lihavuus, ylipaino ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä suomalaisessa aikuisväestössä. Vyötärölihavuus on yleisintä maan länsi- ja keskiosissa. Samoilla alueilla havaittiin myös suurimpia veren sokeripitoisuuksia ja löydettiin runsaasti eriasteisia sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Tutkijat pitävät huolestuttavana sitä, että jopa kaksi kolmasosaa kaikista diabetesta sairastavista 45–74-vuotiaista henkilöistä oli oireettomia eikä heidän diabetestaan ollut diagnosoitu.

Merkittävä havainto on myös, että lihavuus ja vyötärölihavuus eivät enää lisäänny suomalaisessa aikuisväestössä ja saattavat olla jopa kääntyneinä laskuun. Silti miesten diagnosoimaton diabetes ja sekä miesten että naisten eriasteiset muut sokeriaineenvaihdunnan häiriöt lisääntyvät edelleen, sillä tyypin 2 diabetes liittyy vahvasti ylipainoon. Koska hankkeen aikana havaittiin edullisia muutoksia painossa väestötasolla, voidaan otaksua, että myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä väestössä alkaisi jatkossa näkyä suotuisia muutoksia. Tutkijat korostavat hankkeessa kehitettyjen toimintamallien hyödyntämistä terveydenhuollossa ja toivovat, että ne otetaan käyttöön kaikkialla Suomessa. 

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johdolla viiden sairaanhoitopiirin (Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon) toteuttama ja Diabetesliiton koordinoima Dehkon 2D -hanke (D2D) oli maailman ensimmäinen diabeteksen ehkäisyprojekti perusterveydenhuollon arkipäivässä. Hankealueella asui 1,5 miljoonaa suomalaista. Projekti liittyi Suomen kansalliseen diabetesohjelmaan Dehkoon, ja sen tuloksia arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 

Lisätietoja:
Lääkärilehden artikkelista 1:
Timo Saaristo, Leena Moilanen, Jari Jokelainen, Heikki Oksa ym. Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin. Taudin ilmaantuvuus pieneni D2D-hankkeessa.     

Timo Saaristo, projektipäällikkö, ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, puh. 0400 723 659 ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori, Oulun yliopisto, skk(at)cc.oulu.fi, puh. 040 502 3062

Lääkärilehden artikkelista 2:                   
Titta Salopuro, Timo Saaristo, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa ym. Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyden alueelliset erot Suomessa. Dehkon 2D -hankkeen tuloksia.   

Titta Salopuro, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö, titta.salopuro(at)thl.fi, puh. 040 824 7433 ja                    
Matti Uusitupa, professori, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kliininen ravitsemustiede, matti.uusitupa(at)uef.fi,
puh. 0400 615 661

Palaa otsikoihin